Mustavalkoiset

Kaapissa odotelleet bodynpalat sain viimein eilen hurautettua muotoonsa. Molempien ihanat kankaat on tilattu Iikku-Kiikusta. Hihat tein kuitenkin yksivärisestä trikoosta, osittain syystä, että en raaskinut kuviollisia tuhlata, ja toisaalta rauhoittaa vähän, sillä mustavalkoinenkuvio on aika intensiivinen.

Nyt muutaman raglanhihaisen bodyn ommelleena alan pikkuhiljaa tykästyä malliin, pääasiassa koska on hieman nopeampi tehdä kuin esim. kirjekuorikaula-aukkoinen.
Kokeilin kiinnityksessä ensimmäistä kertaa kam-neppareita, mustat ovat aika huomaamattomat (varsinkin huonossa valossa otetussa valokuvassa ;) ), mutta taidan silti pitää tavallisista rengasneppareista enemmän, ainakin tälläisissä perusompeluksissa.

Ja ettei ihan väritön tämä postaus olisi, minulla on ilo lisätä siihen tämä söpö tunnustus, jonka Anetelta saimme, iso kiitos! :)


Ohjeet tunnustuksen mukana ovat seuraavat:

1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you

2. List 3 things you love

3. Show a picture you love and explain why

Omalta osaltani vastaan seuraavasti:

Kolme asiaa, joita rakastan ovat nämä kaksi ja tietenkin heidän isänsä. <3

Haluan jakaa tunnustuksen eteenpäin Tingelstiinalle. Hänen ihania herkkujaan olen itsekin joskus päässyt maistamaan, ja voin vain ihaillen katsella millaisia kakkuja syntyy kun asiansa osaa! :)

-Piia

Isältä pojalle

Yhdet mieheni vanhat farkut ovat lojuneet kankaitteni joukossa jo jonkin tovin. Kesällä oli tarkoitus ommella niistä itselleni hame, mutta sitä ei koskaan tapahtunut ja kun aenon blogissa näin nämä farkut, muistin niiden olemassa olon ja hienoa ideaa piti kokeilla. Myös minä käytin Ottobren 4/2010 Hilleri-kaavaa hieman soveltaen.

Halusin hyödyntää farkkujen etutaskut, jotka toimivatkin aika hauskasti. Takapuolen jätin suht pelkistetyksi. Alkuperäisten farkkujen takataskuja en raaskinut käyttää kun ajattelin, että niistä saa vielä toisiin housuihin hienon etuosan. Siispä takana on vain kaksi vyönlenkkiä ja lahkeessa pala sepaluksen napinläpeä.

Kaveriksi farkuille testasin ensimmäistä kertaa raglanhihaista bodya. Valmista kaavaa en tähän hätään löytänyt, joten yhdistelemällä tein "oman" kaavan. Kaava toimi ihan hyvin, vaikka vähän pelkäsin kainalojen tiukkuutta, sillä tein paidasta aika kapeanmallisen. Onneksi ei kiristänyt ja istui hyvin meidän hoikalle pikku-ukolle. Onnistuin jopa kohdistamaan raidat, siihen jos mihin olen tyytyväinen! :)

Kyllä kelpasi uusissa vanhoissa farkuissa keinua! Päällä olevan neuletakin olen muuten aikoinani pikkuneidille neulonut. Onkin niitä harvoja vaatteita, jotka veikallekin sopivat, noin niinkun väriensä puolesta.


-Piia

Paitavarasto kasvaa...

Kun noista bodyista nyt innostuin niin tuli tehtyä taas muutama lisää. Edelleen kaavana Ottobren hyväksi myös käytössä osoittautunut kirjekuorikaula-aukkoinen body.
Ja kukapa noita kankaita voisi vastustaa! Sampsukasta oli pakko tuota ihanaista pöllökangasta tilata ja tietenkin molemmissa väreissä. Mukaan tarttui myös keltaista norsukangasta, josta tein myös pikkuneidille t-paidan.

Koska vauvaruuan värjäävyys on jotain ihan käsittämätöntä, vähän hirvittää varsinkin tuo pöllökankaan valkoinen pohjaväri. Harmittaa jo valmiiksi jos ja kun se ei pian enää ole valkoinen...Onkohan vauvanruoka- ja vauvanvaatetehtailla muuten joku salaliitto??

-Piia

Pari pallobodya ja pähkäilyä resorilla huolittelusta

Jatkoin bodyompelu harjoituksia muutamalla pallokuosisella bodyllä. Kaava on samainen kun tässä valas-aiheisessa bodyssa.

Hankin ompeluksia varten uuden kaksoisneulan ja totesin lopputulemana, että oli viimeinen kaksoisneula, jonka ostan! Ala-asteen käsityönopettajani sanoi aina "Vika istuu koneen ja tuolin välissä.", ehkä näin on tässäkin tapauksessa, mutta en vain keksi mitä pitäisi tehdä toisin!?
Ompelu sujuu aina hetken, tässä tapauksessa ruskeapalloisen bodyn kaula-aukon ja toisen hihansuun verran, mutta jostain syystä, jossain vaiheessa, kone rupeaa takkuamaan ja kun toinen neuloista vääntyy edes millin verran, on se käyttökelvoton eikä ompelemisesta tule kuin itkua ja hammasten kiristystä.

Päätin, että tästä eteenpäin huolittelen resorilla jotenkin muuten, ja kävinkin sitten pohtimaan noita muita vaihtoehtoja ja päädyin tekemään muutaman "ohjekuvan" aiheesta mahdollisille kohtalontovereille ja jotta vinkkejä muihin mahdollisiin keinoihin saisin.

KAKSOISNEULA




Kaksoisneulalla (sen toimiessa) jälki on siistiä ja hyvin ammattimaisen näköistä. Itse olen aputikannut resorin kankaaseen joustinompeleella ja tämän jälkeen taittanut resorin nurjalle puolelle ja ommellut oikealta puolelta kaksoineulalla.

TAITETTU RESORI

(kuva suurenee klikkaamalla)

Helpommaksi ja nopeammaksi olen kokenut tavan, jossa olen taittanut resorin kahtia ja ommellut sen joustinompeleella oikealle puolelle kiinni, tämän jälkeen taittanut "pystyyn" ja huolitellut saumavaran oikealta puolelta joko joustinompeleella tai suoralla ompeleella.
Olen kokenut, että tällä tavoin saa takuu varmasti siistiä, mutta toisaalta koen, että oikealla puolella näkyvä, varsinkin joustinommel, on vähän turhan "rento" eikä kuitenkaan kaksoisneulan veroinen.

Mielelläni kuulisin, jos jollakin on muita hyviä kikkoja resorilla huolitteluun ja mukava, jos näistä kuvista on jotain apua toisille resoreiden kanssa pähkäileville.

-Piia

Valaita ja vetureita

Ompelin eilen pikku-ukolle ensimmäistä kertaa bodyn. Jotenkin olen ajatellut, että ne on niin hankalia ommeltavia, että tyydytään vaan t-paitoihin, mutta eipäs se sitten erityisen hankalaa ollutkaan. Hauska kangas löytyi Eurokankaan palalaarista ja kaava on kesä Ottobresta 3/2010, mutta tein pitkähihaisena. Hyvä kaava, sopivan kapean mallinen ja kirjekuori pääntiekään ei ollut liian avonainen.
Haaranepparit laitoin arvioista, parempi olisi ollut siinäkin vaan kaavaa noudattaa, sillä body meinaa olla reisistä pikkuisen tiukka. Täytyy varmaankin laittaa vielä toiset nepparit, onko kenelläkään muuten hyvää vinkkiä, miten väärällä kohdalla olevat nepparit saisi helposti pois?!?! Taisteluni neppareiden kanssa tuntuu siis edelleenkin jatkuvan...

Ompelin myös viimeisen palan Jofotexin Nattåget-kankaasta potkareiksi. Malli on oma ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Onneksi resorin kanssa olen jo aika hyvää pataa! :)

-Piia