Olen aina ollut sitä mieltä, että jos kuvassa on enemmän kuin yksi ihminen, on mhdotonta saada onnistunutta kuvaa kaikista. Vaikeusastetta saa lisätä yrittämällä asetella kuvaan lapsia ja/tai eläimiä. Monilahjakas
ystäväni, joka on mm. erittäin taitava kuvaaja, sai minut huomaamaan, että olen jämähtänyt filmijärkkäriajatteluun. Digitaaliaika mahdollistaa vaikka mitä, jos aikaa ja taitoja riittää. Minä en ihmeisiin digipokkarillani ja Paint-ohjelmalla yllä, joten otin sakset avuksi.
Tämäkin vaati neljä erillistä kuvaa, jotka tulostin niin, että kaikki olivat samassa mittakaavassa. Sitten vain printattiin kuvat, *nips, naps* ja liimattiin hahmot tummemmalle taustapaperille. Kuvassa yhdellä on silmät kiinni, toisen hiukset pörrössä, kolmas katsoo väärään suuntaan, neljäs mököttää, mutta silti siluettina näytämme yhdeltä onnelliselta perheeltä, yhdessä potretissa. Kokeilin myös leikata kuvat huovasta ja aplikoin ne käsin vanhasta lakanasta ommeltuun tyynynliinaan. Lopputulos ei ehkä ihan niin siisti kuin toivoin, mutta olkoon nyt ensimmäisenä kokeiluna hetken sohvallamme.
-Paula