2013/06/30

Baby shower herkkuja




Samaisten baby showerien, joihin tämä pöllö syntyi, tarjoilut järjestettiin nyyttäriperiaatteella. Helle ei innostanut hehkuttamaan uunia ja koska halusin panostaa enemmän väriin ja söpöyteen, tein juhliin nopeasti ja helposti valmiita pikaleivoksia sekä vaahtokarkkikukkakimpun tällä Hennin ohjeella. Vauvan sukupuolta ei liene vaikea arvata tarjoilujenkaan perusteella? ;)

-Piia

2013/06/28

Pieni pöllö putosi puusta

 


Pieni pellavainen pöllöhelistin syntyi samaiselle jo kovasti odotetulle vauvalle kuin tämä kesäkuun alussa neulomani villatakki. Tilkuilla ja kirjailulla koristellun söpöläisen tein tulevan äidin baby shower kutsuille lahjaksi. Toivottavasti myös tuleva pienokainen pitää pöllöistä, sillä niitä kuoriutui juhlissa sattumalta yhteensä kolmesta eri paketista! :)

-Piia

2013/06/24

Kesälomakirjontaa




Kesälomalla olla möllötetään, kyllä vaan tykkään! Kaivoin kaapista vanhoja maalta tuotuja kirjontalankoja, palan pellavaa ja käsityöoppaan, tähän mennessä aikaansaannoksena yksi rivi kaaria ja paljon reikiä. Vaatii siis vielä harjoitusta, ehkä tästä syksyyn mennessä tyynynpäällinen tulee.

-Piia

2013/06/21

Juhannus viemisiä

 



Kun on onni saada kutsu viettämään juhannusta ystävien mökille, pakataan toki mukaan jos jonkinlaisia viemisiä! Perusjuhannusgrilliherkkujuomasetin lisäksi laitan koriin myös jotain kotitekoista. Raparperijuoma syntyi Riikan hunajaisella ohjeella, aivan mahtavan tomaattisoosin reseptin löysin Uusi kuu-blogista ja raparperi-puolukka chutneyn ohje Kodin kuvalehdestä. Lisäksi kiepautetaan vielä yksi mansikkainen Britakakku, joka on jo useana vuonna kuulunut juhannuksen perusvarustukseen, hyväksi haivaittu resepti löytyy täältä.

Näillä eväillä oikein ihanaa ja aurinkoista juhannusta!
-Piia

2013/06/20

Juhannusneito

Täksi juhannukseksi puin neitokaisemme samanlaisiin Mekkotehtaan Katriina-mekkoihin. Piian mallin innostamana tein siis ensimmäistä kertaa Tähkäpää-nukelle mekon. Ja kylläpä tytär tykkäsi.


Lapsuudesta muistan varmaankin paremmin juhannusneitokisat kuin missikisat. Tai ainakin sen, että lehdissä oli aina eri paikkakuntien ehdokkaiden kuvat ja sitten oman paikkakunnan neitoa kovasti äänestettiin. Isompien paikkakuntien neidot ne kisat taisivat sitten yleensä voittaakin.



Juhannustaikoja kukkien muodossa teimme tänäkin kesänä hieman etuajassa, sillä tänään lentokone vie meitä jonnekin, missä auringonpaisteen pitäisi olla taattua ja villasukkia ei tarvita!


-Paula

2013/06/17

Sadepäivän gluteenittomat leipäset


Ensimmäisen lomapäivän sää on ollut kovin sateinen, mutta loma se on sateinenkin loma, joten en valita! Ja kun ulkona ei paista, paistetaan sitten sisällä gluteenittomia Välimeren leipäsiä. Muokkasin Koti ja Keittiö -lehdestä joskus nappaamaani reseptiä gluteenittomaan muotoon ja välipalaksi syntyi oikein herkullisia leipäsiä.

Gluteenittomat Välimeren leipäset

2,5 dl vettä
1 tl sokeria
2 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
1 dl kauraleseitä
n. 4-5 dl gluteenittomia jauhoja
1 ps kuivahiivaa
1/2 dl pähkinä- tai mantelirouhetta
1 tl kuivattua rosmariinia

pinnalle:
oliiviöljyä
kirsikkatomaatteja
rosmariinia
sormisuolaa

Sekoita veteen sokeri, suola, oliiviöljy, leseet ja pari desiä jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Vatkaa keskenään. Muista riittävän lämmin vesi kuivahiivan herättämiseksi! Lisää rosmariini, pähkinä- tai mantelirouhe ja loput jauhoista ja alusta taikina kiinteäksi, jätä kohoamaan liinan alle.
Kun taikina on kohonnut noin kaksinkertaiseksi, ota taikinasta noin tennispallon kokoisia paloja, pyörittele palloksi ja painele kiekoksi leivinpaperilla päällystetylle uuninpelille.
Painele kiekkojen pinnalle sormilla koloja ja sivele oliiviöljyllä. Painele pinnalle puolitettuja kirsikkatomaatteja ja ripottele pinnalle rosmariinia ja sormisuolaa. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

-Piia

2013/06/15

Nukkeleikkejä

 


Kun viime kesänä tyttären Tähkäpäälle ompelemani mekko sai kunnian komeilla uudessa Meidän Perhe -lehdessä innoistuin pitkästä aikaa ompelemaan Tähkikselle uuden asun.

Kietaisumekko syntyi valkeasta pallokankaasta, jota löytyi kaapin perukoilta tämän mekon jäljiltä. Kaunis ja asuun väriä tuova kanttinauha on Pariisin tuliaisia. Mekon lisäksi Tähkis sai myös lierihatun sekä paperinarusta virkatun kesäkassin. Kyllä nyt taas kelpaa kesäkadulle taikka rannalle! :)

-Piia

2013/06/13

Kiirettä raksalla

Löysin kirppikseltä vanhan Lundbyn nukkekodin talvella. Hintaa sillä oli 5€ ja kunto aika heikko. Maalipinnat ja tapetit olivat huonot ja ovia ja osia puuttui. Ajattelin kuitenkin, että remppaamalla sitä saa lapselle ihan riittävän. Kun sitten tytär bongasi tuon raadon kätköstäni, oli aika ryhtyä tuumasta toimeen.


Internetin avustuksella päättelin nukkekodin olevan malliltaan Gothenburg ja ehtaa kuuskytluvun alkua, sillä siinä oli siniset lattia, tiilipaperikuviointi, erikoisen mallinen savupippu ja portaikko puunvärinen. Ikkunoissa ei tällöin vielä ollut pleksiä, mutta ikkunalaudat ovat kauniit. Myös kylpyhuoneeseen johti leveä oviaukko ilman ovia. Ainut, mikä ei täsmää on, että kyppärin pitäisi olla jaettuna kahteen osaan, mutta mielestäni tuossa ei ole koskaan ollut väliseinää.

 

Harkitsin, että tämä pitäisi tietenkin entisöidä, mutta koska kunto oli melko huono ja tulevat asukkaat arvostivat sitä, että pääsisivät muuttamaan nopeasti, päädyin pikaremonttiin. Maalasin pintoja pääsääntöisesti valkoisella ja tapetoin pari seinää. Mustapilkulinen on askartelupapereitani ja kylppärissä on Ferm-Livingiltä printattu "tapetti". Yhdessä huoneessa on muodikaat seinätarrat. Lattiat pinnoitin DX-Fixillä paitsi kylppärin, jonne asensin ja saumasin omasta kylppäristämme jäänyttä lasimoosaiikkia. Sen verran kunnioitin alkuperäistä henkeä, että portaikon kaiteet matkin aluperäisestä.

 

Kuten oikeissakin taloprojekteissa, on listoitus vielä pahasti kesken ja julkisivuremppa saa odottaa parempaa aikaa, sillä asukkaat alkoivat jo muuttaa sisään. Lisäksi ennen kuin aloin liikaa hifistellä, muistutin itseäni siitä, että tämähän oli tarkoitettu lapsille, ei äidille...

-Paula
 

2013/06/12

Vähiten hirvee

Tässäpä siis vähiten hirveä kuva minusta uudessa paidassani. Että voikin olla hankalaa saada kuvaa vaatteesta itsensä päällä; ei auta itselaukaisin, ei assarin värvääminen.

 

Tämä paita on saanut Vaikutteita Marimekost, mutta on silti oma itsenäinen teoksensa. Ihastuinpa nimittäin keväällä pelavaiseen pilkkukuvioiseen paitaan, jonka hinta hirvitti. Myöhemmin kun olisin ollut kukkarönnyörit auki, en läytänyt paitaa enää mistään ja ainut jälki viittasi TÄNNE Pinterestiin. Pätinpä siis leikkiä taiteilijaa ja tuunata vanhan paitani. Yritys jäi niin kauas alkuperäisestä, että säästynen plagiointisyytöksiltä.

 

-Paula

2013/06/10

Pieni pöyreä löytö



Olen jo pitkään kaipaillut olohuoneeseen jonkinlaista pöytää, johon laskea kahvikupin tai muuta pientä. Perinteinen sohvapöytä ei tällä hetkellä sovi, sillä isoon möhkösohvaamme kuuluu vieläkin isompi rahiosa, joka vie sohvapöydän paikan. Koska ihan lähiaikojen budjetissa ei ole uutta sohvaa, ainoa pöydän paikka on sohvan vieressä.
Mielessä ovat olleet Hayn pöydät, esimerkiksi tämä ja tämä sekä tämä Normann Copenhagenin Tablo, myös Elloksen edukkaampi pikkupöytä on jo melkein siirtynyt ostoskoriin. Viikonloppuna kirpputorilta löysin sitten tämän pienen ja pöyreä ihastuksen. Olin ajatellut pöydäksi vähän pelkistetympää yksilöä, mutta jokin tässä viehätti niin paljon, että kaupat oli tehtävä.

Pöytä on tällä hetkellä haljun vaaleansinertävä ja maalipinnalle on ehdottomasti tehtävä jotain. Mutta mitä sitä sitten tekisi? Vaihtoehtoja taitanee olla kolme: maalata mustaksi, maalata valkeaksi tai mikäli pinta maalin alla sallii, jättää puupinnalle. Pöytä on myös sohvan rinnalla ehkä himpun liian korkea, mutta en tiedä uskallanko lyhentää jalkoja vai muuttaako se sitten liikaa pöydän olemusta. Että siis hyviä vinkkejä otetaan taas mielellään vastaan!

-Piia

2013/06/08

Kesälauantai


Puikoilla kepeää ja kesäistä ja verkkaisesti syntymässä ehkä jotain tällaista. Lankana Titityystä ostettua Bc Garnin soft silkkiä, samaa josta syksyllä syntyi tämä tunika. Valkoisen reikäneuleen vaarana on tietenkin semmoinen Uuno Turhapuro -efekti, jännityksellä siis odotan tuleeko tästä mitään käyttökelpoista...


Keittiöstä villamatto sai vaihtua räsymaton tieltä, on jotenkin kesäisempi. Lounaaksi maistui helppo ja nopea aurinkokuivattu tomaatti tuorejuustolla maustettu kanapasta.


Ja vaikken olekkaan mikään viherpeukalo ja olin alunperin kaikenlaisia perennapenkkejä vastaan, on valtavan mukava saada leikkokukkia yöpöydälle omasta pihasta!


Perennojen lisäksi myös mansikat ovat kukassa ja terassilla vihertävät viime kesänä ommellut tyynyt.

Semmonen kevyt kesälauantai siis. Näiden lisäksi päivään mahtui yksi Elastisen keikka ja tietenkin yhdet prinsessa häät. Ei huono ollenkaan!

-Piia

2013/06/07

Ukkospäivän herkuttelut

Helle taukosi hetkeksi, ukkosella ei päässyt uimaan ja pyöräilemään ja isukkikin lähti työreissulle. Lasten harmitusta lievittämään päätettiin hetken mielijohteesta tehdä Rocky Roadia, eli karkkisuklaatia.




Citymarketissa tarjouksessa olleesta vaahtokarkkipussista se lähti. Lisäksi valikoitiin irtokarkkihyllystä mukaan kourallinen vadelmamarmeladikarkkeja ja iloisenvärisiä suklaapastilleja. Sillä välin kun lapset saksivat isoimpia karkkeja palasiksi, sulatti äiti yhteensä n 300g kotoa suklaata ja siihen sekaan n 20g voita. Sen jälkeen ainekset sekoitettiinnlevyesti ja lapattiin leivinpaperille pellin päälle. Jähmettymistä nopeutettiin nostamalla tämä suklaalevy ensin reiluksi puoleksi tunniksi pakkaseen ja sen jälkeen jääkaapissa vierähti toinen tovi. Lopputuloksesta nauttivat kaikki.

-Paula

2013/06/06

Pelkkää paperia

Muistatteko vielä nämä lapsena taiteillut paperiset lelut? Miksiköhän niitä oikein suomen kielellä kutsutaan? Jo aikapäiviä sitten bongasin TÄÄLTÄ, kuinka niistä oli tehty lampunvarjostin.


Meillä kun seinät (kirjaimellisesti) huutavat akustointia, aloin askartelemaan niistä taulua. Tähänkin tilkkuhommaan menee aikansa, mutta yritän sitä aina silloin tällöin kasvattaa. Nyt kokona on n. 30 x 30 cm.


-Paula

2013/06/05

Raparperipiirakkaa


Varma perinteinen kesän merkki, siis tämän helteen lisäksi, on raparperipiirakka! Oman pihan raparperikin tuottaa jo vähän satoa ja mikä sen parempaa, kun omasta raparperista tehty piirakka auringossa jätskin kera nautittuna hyvien ystävien seurassa!

Raparperirahkapiirakka

4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
n. 125 g voita
1 muna
1 dl maitoa

täyte:
paljon rapaperia
200g maitorahkaa
1 muna
1 dl sokeria

Sekoita jauhot, sokeri, ruokasooda ja leivinjauhe. Sulata voi ja sekoita joukkoon. Jaa taikina kahteen osaan ja jätä puolet odottamaan. Lisää toiseen puolikkaaseen muna ja maito ja sekoita, jonka jälkeen kaada taikina irtopohjavuokaan. Lisää taikinan pinnalle pilkottu raparperi ja tämän jälkeen keskenään sekoitetut maitorahka, muna ja sokeri. Murusta lopuksi koko komeuden pinnalle odottamaan jätetty jauho-voi-sekoitus. Paista 180 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia ja nauti vaniljajäätelön kera.

Piirakkaa syödessämme mietimme kuinka piirakasta saisi entistäkin herkullisempaa, kokeilulistalle menee ainakin kanelilla ja kardemummalla maustettu raparperi, taikinaan sekoitetut suklaahiput ja päälle murustettavaan seokseen lisätty pistaasipähkinä. Löytyykö muilta lisää ideoita raparperipiirakan tuunaamiseen?

-Piia

2013/06/03

Toisen roska...

...on toisen aarre, sanotaan. Ja näissä asusteissa se pitää toden totta paikkansa. Olen koukuttunut näiden nipsulaukkujen koukkuamiseen, minkä lisäksi tein kaveriksi kivan rannekorun löytämästäni
metallisesta prikasta ja nahkanauhasta. Onkohan täämä nyt sitä "trash designia"?
 

Metallin kierrätysominaisuuksia olen oppinut arvostamaan myös vieraillessani isäni työpaikalla, jossa romumetallia otetaan talteen ja laitetaan kiertoon. Suomessa metallia kierrätetään hämmästyttävän tehokkaasti ja suomalainen metalliteollisuus käyttää valmistuksessaan noin puolet romumetallia. Metalleista teräksen ja kuparin kierrätys on tehokkainta. Muistetaan siis kierrättää, tavalla ja toisella: Kierrätys on rautaa!

-Paula

2013/06/01

Kun on oikein pieni





Eräälle tärkeällä läheiselle syntyy kesällä esikoinen ja kun puikoille piti keksiä jotain uutta kivaa, ajattelin olla kerrankin hyvissä ajoin liikkeellä ja neuloin tulevalle vauvalle pienen pienen kietaisuvillatakin.

Yritin etsiä netistä ohjetta, mutta juuri sellaista kun oli mielessä, ei löytynyt, joten omasta päästä kehittelin. Neule syntyi jälleen periaatteella "oikeaa neuletta ilman saumoja". Neuloin alhaalta ylöspäin ainaoikeana ja tein etu- ja takakappaleet yhtänä kappaleena. Hihat poimin lopuksi sukkapuikoille ja neuloin oikein.
Lankana on Holst Garnin ihanan pehmeä Coast, napit ovat kookosnappeja, molemmat Titityystä.

Lopputulos on ihana, pehmeä ja niin kovin pieni ja suloinen! Nyt täytyy malttaa odottaa vielä hetki, että pääsee testiin käyttäjällään!

-Piia