2009/03/30

Menninkäinen

Kevättä on jo ilmassa, tai oli, kunnes lunta alkoi taas viikonloppuna satamaan. Pikkuneidin keväthaalariksi meille valikoitui Reimatech ihanan vihreänä, ajatuksena että vihreä kestää kurakelejä paremmin. Haalarin alle tein tällaisen välihaalarin.


Malli: Suuri Käsityölehti 9/2008, malli 21 Välihaalari Helppokaava
Koko: 86cm (reilu koko, kuten ohje lupasi)
Kangas: Eurokankaan microfleece kilotavarana, n. 1m, resoria 10cm ja vetoketju 40cm

Kangasvaihtoehtona harkitsin kärpässienipilkullista punaista fleeceä kaapin kätköistä, mutta microfleecen tekniset ominaisuudet veivät voiton söpöydestä. Vastaava microfleece on palvellut meitä aikaisemmin hyvin taskuvaippojen sisäpuolella.


Kaava oli kyllä helppo, mutta ompelussa tuskaa tuottivat vetoketjun ja kauluksen ompeleminen. Fleece kun venyy ja paukkuu ommeltaessa, ainakin minun käsittelyssäni. Ehkäpä napit olisivat olleet kivemmat, mutta onhan vetoketju parempi, jos haalaria pitää pelkästään. Reilun koon takia ompelin takakappaleen keskelle venyttäen kuminauhan viemään hieman ylimääräistä väljyyttä ja takkuilun jälkeen kolmannella kerralla ommel oli sellaista, että sen kelpuutin.

Kangaskaupassa harkitsin pitkään, laitanko lahkeisiin ja kädenteihin resorit vai teenkö kuminauhakujat. Resorien ja vetoketjujen värivalikoima kun on niin ankea. Lisäksi ohjeessa käskettiin ostamaan resoria 15cm, vaikka siitä käskettiin leikkaamaan 10cm palat. Miksi? Lopuksi aplikoin koristeeksi muutaman kukkasen sekalaisella tekniikalla.


Hyvää tässä haalarissa on reilu koko, jonka vuoksi se mahtuu pitkään ja on mukava liikkuessa. Neiti tuntuu myös pitävän pehmeästä materiaalista, eikä malttaisi pitää näppejään erossa koristeista.

-Paula

2009/03/29

Avustettua askartelua


Vinkkejä askarteluun tarvitaan aina, joten kävimme Sinooperin naistenillassa tutustumassa styroksimunan päällystämiseen kankaalla sekä roseé-tekniikkaan. Jälkimmäisestä innostuimme sen verran, että kehikko on tulossa lainaan ja jännityksellä odotamme mitä aikaiseksi saamme!

-Piia & Paula

2009/03/28

Uudet laukut

Kun takki on itsessään kuviollinen, ei siihen sovi ihan mikä tahansa laukku. Ja ollakseen uskottava käsityöläinen, on laukku sitten tehtävä itse. Ohjeet samat, kuin näissä aikaisemmissa, kangas ja kangasväri sama kuin tässä liivimekossa ja sabloona Tikkurilan mallistosta. Nyt ollaan siis viimeisen päälle yhteensopivia.


Vuoriksi ihana Eurokankaan palalaarista kaivettu kangas. Laukussa söpöilee pieni oravarasia, jonka kotipaikkarakkaana ostin Marimekosta, kun kävin ihailemassa törkeän kalliita uusia laukkuja.

Ja kun olen luonteeltani fakki-idiootti, niin tällainen pino laukkuja on valmistunut. Osa on löytänyt jo uuteen kotiin ja osa odottelee täällä loppusijoituspaikkaansa. Puolustuksekseni sanon, että sarjatyötä on kiva tehdä.


Toisaalta, pientäkään palaa ihanaa kangasta ei saa hukata, joten lopuksi ulos putkahti vielä pikkuruinen pussukka. Vähän kangasta ja mahdottomasti pientä piperrystä. Vuoritettu tämäkin valkoisella puuvillakankaalla. Näitäkin on syntynyt jo ennen laukkujen kaveriksi.

Seuraavaksi jotain ihan muuta...

-Paula

2009/03/23

Telepatiaa?

Kun alakerrassa tehtiin ihanan keväistä essumekkoa, syntyi täällä kuin vahingossa laukku, joka sopisi kyllä hengeltään sen kaveriksi. Taitavat kasvit olla vain astetta eksoottisempia.


Malli: Moda 1/2009, "hoitolaukku"
Kangas: Vallila Interiors Dawn 2005 by Tanja Orsjoki (entiset verhomme)

Ohje oli mahdottoman suurpiirteinen ja sen vuoksi hieman hankala seurata. Laukkua ei myöskään noiden tilaa jakavien sisätaskujen takia ole oikein helppo vuorittaa, minkä vuoksi laukku on aika ryhditön Mietin, voisiko kovikekangasta vielä jälkikäteen lisätä ja jos toisen joskus teen, niin se on välttämätöntä. Nappi vielä puuttuu, sillä nepparien takominen on meidän taloudessa niitä "miesten töitä".


Laukkuun mahtuu kasa vaippoja ja pikkutavaroita, joten ehkä toimisi tehtävässään. Ohjeessa taidettiin mainita että pienempään sisätaskuun mahtuu pari vaippaa, mutta meillä kun on käytössä kestovaipat, niin laittaisin ihan laukkuosaan tai ehkä isompaan taskuun. Kestot ovat sen verran muovivaippoja isompia.

Meillä ei varsinaista hoitolaukkua ole koskaan ollut, eikä enää ehkä tarvettakaan, mutta kangas sanoi minulle, että haluaisi tällaiseksi neliskanttiseksi laukuksi. Jos saan kovikekankaalla asian ratkaistua, niin siitä voi tulla koti meidän miniläppärille. Loppukankaasta taitaa tulla vielä tyynyt ja mitähän muuta? Täällä oli ohjeet ihanaan tauluunkin.


Loppuun vielä kuva paikasta, jossa bloggaan ja täällä yläkerrassa ei siis pöydällä vielä ole inspiraationa koivunoksia, vaan bambunoksa.

-Paula

2009/03/22

Hiirenkorvalla

Keittiönpöydällä hiirenkorvalla olevat koivuoksat toimivat inspiraationa toiseen essumekkoon, jonka tein samalla mallilla kun villakankaisen essumekkoni.

Materiaalina vaaleassa essumekossa on vanha, käsinkudottua pellavalakana, joka on mitä ihanin materiaalia jämäkkyytensä ja kestävän laatunsa vuoksi.

Siispä kevättä ja hiirenkorvia kohti!

-Piia

2009/03/17

Ja sit mä pesin ne!

Pajasta tupsahti kovin jouluiset lapaset vaikka kevät tekee tuloaan. Harmillisesti vain konehuovutus yllätti jälleen ja huovutti lapaset vähän liian pieniksi omaan käteeni. Pitänee kokeilla, josko niitä saisi vielä venytettyä, jos ne kastelisi kunnolla.

Lanka: Fritidsgarn valkoista (hieman yli yksi vyyhti), punaista ja vihreää. Päällikeompelu vihreä Wool.
Puikot: 10
Malli: oma, 10s/puikko
Koko: lapsi/pieni naisen käsi
Muuta: Huovutettu pesukoneessa 40C

Huovuttamisessa tämä lanka on suosikkini ja hamstraan sitä aina kotikonnuilla käydessäni, sillä siellä hinta on hieman edullisempi. Aikaisemmin olen tehnyt yksivärisiä huovutettuja lapasia itselle ja perheelle ja tilauksesta muillekin. Huovutetut lapaset ovat niin ihanan lämpimät! Valkoista on jäljellä vielä yksi kokonainen vyyhti ja loput näistä jääneistä, joten pitää yrittää hieman muokata kokoa. Sääli etten ottanut "ennen"-kuvaa tai laittanut tarkkoja mittoja ylös ennen huovutusta, tälläkään kertaa, joten joutuu aina vähän arvailemaan. Myös lehdet voisin tehdä hieman pienempinä seuraaviin lapasiin.

Eilen aloitin uuden perinteisen kirjoneulelapasen, sillä lähden projektikokoukseen kahdeksi päiväksi ja tosiaan toivon, että tiukasta ohjelmasta huolimatta saisin vähän kudottua. Harmi, että sinne kauas on pakko itse ajaa, eikä voi käyttää leppoisia junamatkoja käsitöiden parissa.

-Paula

2009/03/16

Mahtui matkalaukkuun

Ystäväperheen tytär täytti 3-vuotta ja sai lahjaksi BabyBorn-nuken, jonka garderoopia päätin oman lahjani muodossa kartuttaa. Nukelle syntyi pipon ja neuletakin lisäksi yksinkertainen mekko.


Neuletakin ja pipon neuloin aina oikein-neuleena soveltaen sekä Novita talvi/05 ja SK 11-12/08 olleita BabyBornin neuletakkien ohjeita, lankana taitaa olla jämäkerä 7-veljestä. Piristykseksi virkkasin yksinkertaisen reunuksen ja napeiksi valitsin Wanhasta Pajasta hankitut kauniit puunapit.
Mekon tein arviosta ja toivon kovasti, että se mahtuisi käyttäjälleen! Materiaalina on pala fleecehuopaa jonka miehustaa koristaa komea kirahvi.

Täytyy muuten vielä loppuun päivitellä tuota Paulan ahkeruuttaa! :) Itse jäin kaksi viikkoa sitten hoitovapaalle muutaman kuukauden työrupeaman jälkeen, ja ajatuksena tietenkin oli, että nyt saan kaikki keskeneräiset projektit valmiiksi ja pääsen tekemään kaikkea uutta, johon sormet syyhysivät töissä olessani. No kuinkas sitten kävikään...en voi itseäni ainakaan ahkeraksi kehua, kenties taas pikkuhiljaa...

-Piia

2009/03/15

Vuosi sitten...

Esikoistyttäreni sai nimen tasan vuosi sitten 15.3.2008, siksi sallinette nostalgiapäivityksen.

Viikko ennen laskettua aikaa mieleeni tuli, että lapsella ei ole kastemekkoa. Siitä sitten töihin ja ohjetta etsimään. Onneksi lapsi ei syntynyt ihan ajallaan ja kun pääsimme kotiin sairaalasta, puuttui mekosta vielä hihat. Valmista tuli kuitenkin.

Malli: Helmaosa ja myssy Garnstudio 11-15, pusero-osa oma
Lanka: Soft Bamboo n.600g


Yksityiskohta helman pitsikuviosta. Pitsineuleen tekeminen on minulle mieluista ja joka kerta ihmettelen, miten pingotus ja/tai höyryttäminen taikoo rumasta ankanpoikasesta kaunottaren. Ihan uutta puolestaan oli noiden taiteraitojen tekeminen, mutta nyt osaan sitten senkin. Yritin etsiä hieman hillitymmän vaaleanpunaista nauhaa reikäraitoihin tuloksetta, joten vauvapinkillä mentiin.


Mumma oli maalannut neidille oman kastemaljan ja olikin löytänyt hienon graafisen pohjan, joka miellytti kyllä meitä kovasti. Mumma on muutenkin kätevä käsistään ja monelle blogimaailmassa tuttu tuulansukkien tarinankertojana. Huomasin, että netissä julkaistuissa tarinassa on pieni virhe: Tertun ja Tuulan äidin sukunimi oli Kulmanen.

Tuula oli tyttäreni isotäti ja toivottavasti joskus vuosien päästä pääsemme opettamaan tyttöä kutomaan tuulansukkia, jolloin perinne jatkuisi edelleen. Tuulansukkia mumma on kutonut vuosien saatossa varmaan kymmeniä ja löytyy niitä meiltäkin. Nyt päiväunien aikaan en vain uskaltanut lähteä hakemaan paria kuvaukseen.

-Paula

2009/03/13

Kassialman päiväkirja

Siis pakko on jo tunnustaa, etten tee tällä määrällä laukkuja mitään, mutta kun niitä on niin mukava tehdä! Molemmat on tehty vanhoista Marimekoista, jotka olen joskus saanut. Vuori valkoista puuvillakangasta ja välissä vanua. Sininen tehty jo hiihtolomalla samalla Tildan kaavalla, josta Piian maatuskalaukku lähti, mutta vihreään tein jo minäkin omia parannuksia.


Sisällä pieni tasku ja laukun saa kiinni painonepparilla.


Sininen sai myös seurakseen pari tuikitarpeellista pussukkaa.

Ja laukku sopii mukavasti olalle ja on muuten yllättävän tilava. Apua, nyt mun garderoobi ei sovi tähän YH-TÄÄN!


Eli kyllä tämä vihreä taitaa tarvita uuden kodin niin söpö kuin se onkin.


-Paula

2009/03/11

Jostain näitä taas tupsahti


Nyt jäi jotenkin maatuskavaihde päälle. Kokeilin tehdä sarjana 12kpl maatuskoja. Projektinomaisesti yhtenä iltana valikoin kankaat ja leikkasin, toisena iltana sommittelin ja maalasin kasvoja, kolmantena ompelin ja lopuksi vielä täytin ja ompelin pohjasaumat. Siinä niitä nyt olisi!

Edellisiin maatuskoihin verrattuna tein hieman muutoksia ompelutekniikkaani ja kaavakin muuttui hieman. Ilmeisesti länsimaistumisen paine vaikuttaa maatuskoihinkin, sillä näistä neidoista tuli edeltäjiään kapeampia, ja samalla vähemmän muodokkaita.

Katsotaan, mihin nämä vielä kotiutuvat. Valokuvausta varten kiipesivät kattokruunuun, mikä oli sekä kissan että jälkikasvun mielestä mielenkiintoista katseltavaa.

-Paula

2009/03/08

Hyvää naistenpäivää

Naistenpäivän kunniaksi keväisiä kukkasia Naistenpäivähän on Venäjällä iso asia, mutta minä en ole siä osannut omakseni ottaa. Jotenkin on vielä totuttelemista tuohon äitienpäiväänkin. Siis siihen, että se liittyisi jotenkin itseenkin. Ehkäpä kun lapsi kasvaa vähän isommaksi, niin äitienpäiväkin alkaa tuntua tärkeämmältä. Sillä välin kyllä muistan silloin enemmän omaa äitiä ja mummoja.

Keväällä tahdon aina villiintyä kevätesikoista ja orvokeista. Nyt sain pidettyä Viherlandiassa näppini kurissa ja ostin vain yhden, vaikka hinta oli houkutteleva 0.75€/kpl. Välillä unohdan, ettei minulla ole takapihaa ja ostelen valtavat määrät kukkia, jotka eivät sitten mahdu mihinkään. Lisäksi houkuttelevat tuota kissapetoa pahantekoon.

Toinen asia, josta olen näköjään villiintynyt ovat laukut. Eiffel-takin kaveriksi syntyi kassi ja pieni pussukka. Molempiin tuli lisäksi vuori, joten ovat oikein tukevia tapauksia.


-Paula

2009/03/07

Tahtoo shoppailemaan

Ihanaiset kankaat odottivat kaapissa kauan. Niiden suhteen pitää oikein miettiä, mitkä projektit ovat kankaiden arvoisia. Piia ehti jo oman maatuskalaukkunsa kanssa ensin ja tässä tulee minun ostoskassini. Yhdistin ison maatuskan paksuun mustaan puuvillasekoitekankaaseen. Ensin mietin vuorittavani sen, mutta koskapa musta kangas oli niin jämäkkää, niin en ainakaan vielä laittanut vuoria. Maatuskakangasta vahvistin silitettävällä tukikankaalla. Kankaiden liitossaumat tikkasin päältä, että sain siistin ulkoasun. Sisälle ompelin lisäksi pienen taskun avaimia ja kännykkää varten.


Kangasta leikkasin hartaassa tunnelmassa ja huolella, etten onnistu pilaamaan sitä hutiloimalla vinoon. Ompeluakin väritti keskittynyt tunnelma ja kaikki meni hyvin ilman että saumaakaan piti purkaa. Nyt sitten viikonlopun ruokaostoksille!

-Paula

2009/03/05

Lapanen ja ½

Paulan tavoin myös minä pidän neulomisesta. Vaikka taidoiltani en naapurini veroinen olekkaan, yritystä riittää ja joskus jopa jotain valmistakin tulee! Lankoja on laatikot pullollaan ja keskeneräisin töitä vähintään saman verran. Jotain olen kuitenkin jo tänäkin vuonna saanut aikaiseksi...


Nämä ihanat rannekkeet näin ystävälläni ja samanlaiset oli heti saatava. Lankana Novita Wool, malli Moda 05/08.
Rannekeiden kivaa "palmikko" mallia mukaillen kudoin myös mustat peruslapaset arkikäyttöön aina nurkista löytyvästä 7-veljeksestä.

-Piia

Lähti lapasesta


Minähän rakastan kutomista (suom. neulomista), vaikka viime aikoina ompelukone onkin saanut poikkeuksellisen paljon huomiota. Kutominen vain on niin kätevää; sitä voi tehdä telkkua katsellessa, tai koulutuspäivänä, ja se kulkee pienessä tilassa mukana mihin vain.

Erityisen käteviä ovat pienet projektit, kuten sukat tai lapaset. Ne valmistuvat sukkelaan ja tarvitsevat vain pienen määrän lankaa. Marketlankakin kelpaa, eikä tarvitse kalliita erikoislaatuja. Jos lopputulos ei ole mieluisa, niin voi aloittaa uuden.

Sukissa ja lapasissa minua kiehtovat eniten perinteiset kuviomallit, joita voikin sitten sommitella eri tavoilla ja eri väreillä. Tähtilapaset ovat tämän talven villitys, harmaita Daina-lapasia tein viime talvena lähemmäs kymmenen paria, mutta kaikki lapaset löysivät uuden kodin niin sukkelaan, että piti tehdä vielä yhdet itselle.


Malli: trad., 18 silmukkaa/puikko
Lanka: Novita Nalle, pinkki ja valkoinen.
150g kerä molemmista, joista syntyi kolme paria lapasia ja vähän jäi yli.


Malli: Daina-lapaset Ullasta
Lanka: Novita Nalle, vaalean harmaa ja valkoinen, hieman punaista Woolia tai Nallea

Nyt alkaa kevätaurinko lämmittämään ja lapasia on ihan riittämiin. Ehkä siis vielä vähän lisää pitää tehdä varastoon. Oi, kunpa olisin mustekala!

-Paula

2009/03/04

Ja niiden sisällä on...

tilaa avaimille, lompakolle, kalenterille, huulipunalle, puuterille...eli ensimmäinen maatuskakangas on otettu käyttöön käsilaukun muodossa!

Mallina käytin Tilda-kirjan "Sew Pretty Christmas Homestyle" kassin ohjetta hieman muokattuna.
Vuoritettu, vanulevyllä mukavan pehmeäksi täytetty kassi oli sunnuntai-illan surautus eli kohtuu nopea tehdä. En malta odottaa, että pääsen esittelemään sitä kaupungille!

-Piia

Mulle kans!

Samainen liivimekko kutkutti mieltä täällä yläkerrassakin. Tein melko orjallisesti ohjeen mukaan, vaihdoin vain napit neppareiksi. Kuvion tuputin pronssisella kangasvärillä. Koko on S ja tiedä sitten missä vika, mutta yläosa olisi saanut olla leveämpi kun taas takana liepeet menevät liikaakin kaksinkerroin. Hankalin paikka taisi olla päärmäys. Kovasti harsinkin, etteivät olisi menneet ihan kieroon. Lopputulos on kuitenkin hyvä ja pääsi heti tänään töihin ylle.

Liivimekko







Malli: Suuri käsityölehti 02/2009, malli 11
Kangas: Eurokankaan palalaarin ruskea pellavasekoite
Muuta: kaksi nepparia ja kangasväriä.


-Paula