Ne surullisemmat juhlat

Välillä kohdalle osuu niitä surullisempiakin tapahtumia. Hautajaisiin puettavaksi ompelin pikkuneidille tummansinisen yksinkertaisen mekon. Kaavaa ei varsinaisesti ollut ja mittasuhteita otin vähän sieltä sun täältä, lopputuloksesta tuli vähän 50-luku henkinen.
Ompelin tätä viime viikolla niinä kaikista kuumimpina iltoina ja sen verran helle päätä pehmitti, että purkamista tuli useampaan otteeseen. Ajattelin olevani nokkela mm. vetoketjun suhteen. Koska hihat eivät ole koko hihat, laitoin ensin vetoketjun sivulle ja olin erittäin tyytyväinen ideaani kunnes kokeilin mekkoa neidille. Arvatahan saattaa, että ei mahtunut kaula-aukko pään yli, purkuun siis ja vetoketju taakse. No hyvä tuli niinkin ja toimivuus parani sataprosenttisesti! ;)


Pikku-ukolle tein polvimittaiset haalarihousut. Näihinkään ei valmista kaavaa löytynyt, mallina olivat yhdet kaupan henkselihousut ja muutamat housun kaavat. Näidenkin kanssa hikoilin ja purin, mutta lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Tähtikankaan soveliaisuutta mietin jonkin verran, mutta lapsilla tuo pukukoodi hautajaisiin on mielestäni vähän kevyempi ja hyvin ne kelpasivatkin ja menevät nyt muussakin käytössä.


-Piia

Helpostusta helteeseen

Nämä surauttelin viime viikon lopulla, tosin kun mittari on lähes koko ajan kolmenkymmenen paremmalla puolella on mikä tahansa vaate liikaa!

Haalarin kaava on uusimmasta SKsta 7/2010. En tehnyt alavaroja enkä muutakaan, vain kaksi kappaletta ja resorit reunoihin, yksinkertaista ja nopeaa, nyt ei halua hikoilla yhtään liikoja! Sivuhuomautuksena täytyy muuten todeta, että lehti on kyllä tylsistynyt viime aikoina kovasti, toivottavasti syksy tuo jotain uutta tullessaan!
Mekko on viime kesältä tuttu "Kolmen konstin mekko" Ottobresta. Tästä kaavasta tykkään edelleen kovasti. Lopputulos on taatusti kaunis ja erilaisilla kankailla mekko saa aina uuden ilmeen! Tämä sininenkangas on pyörinyt jo muutaman vuoden kangaslaatikossa, ei ihan oma lemppari, mutta mukava mekko siitä kuitenkin syntyi.

-Piia

Pellavapöksy

Pikku-ukko Pellavapöksy sai kesähaalarin Eurokankaasta löytämästäni kauniin sävyisestä raitapellavasta Ottobren 3/2010 leikkipuvun kaavalla.


Kaava oli harvinaisen hyvä ja puku helpompi ommella kuin olin olettanut. Olen ommellut pikkuneidille SKssa olleella kaavalla muutaman liivimekon (tämä ja tämä), jossa yläosa muistuttaa hyvin paljon tätä leikkipukua,ja molemmillä kerroilla yläosa on aiheuttanut harmaita hiuksia vaikeaselkoisen ohjeen vuoksi. Ottobren ohje oli selkeä ja henkselit ja kaarrokkeet asettuivat siististi paikoilleen, pisteet ohjeen laatijalle!

Henkselien kiinnityssysteemi oli hauska ja minulle uusi juttu. Kiinnityslenkit tein kankaan sijaan samaisesta tähtinauhasta, josta on myös lappu sivusaumassa, sopi minusta hauskasti. Nauha on muuten kengännauhaa, jota edullisesti ystävän vinkkaamana löysin!

Helle sen kun jatkuu, joten tänään on ompelukone suristanut lisää kesävaatetta. Pekka Pouta lupaili illalla, että ensi keskiviikkona viilenee, enää vain +27...

-Piia

Menninkäinen

Kevättä on jo ilmassa, tai oli, kunnes lunta alkoi taas viikonloppuna satamaan. Pikkuneidin keväthaalariksi meille valikoitui Reimatech ihanan vihreänä, ajatuksena että vihreä kestää kurakelejä paremmin. Haalarin alle tein tällaisen välihaalarin.


Malli: Suuri Käsityölehti 9/2008, malli 21 Välihaalari Helppokaava
Koko: 86cm (reilu koko, kuten ohje lupasi)
Kangas: Eurokankaan microfleece kilotavarana, n. 1m, resoria 10cm ja vetoketju 40cm

Kangasvaihtoehtona harkitsin kärpässienipilkullista punaista fleeceä kaapin kätköistä, mutta microfleecen tekniset ominaisuudet veivät voiton söpöydestä. Vastaava microfleece on palvellut meitä aikaisemmin hyvin taskuvaippojen sisäpuolella.


Kaava oli kyllä helppo, mutta ompelussa tuskaa tuottivat vetoketjun ja kauluksen ompeleminen. Fleece kun venyy ja paukkuu ommeltaessa, ainakin minun käsittelyssäni. Ehkäpä napit olisivat olleet kivemmat, mutta onhan vetoketju parempi, jos haalaria pitää pelkästään. Reilun koon takia ompelin takakappaleen keskelle venyttäen kuminauhan viemään hieman ylimääräistä väljyyttä ja takkuilun jälkeen kolmannella kerralla ommel oli sellaista, että sen kelpuutin.

Kangaskaupassa harkitsin pitkään, laitanko lahkeisiin ja kädenteihin resorit vai teenkö kuminauhakujat. Resorien ja vetoketjujen värivalikoima kun on niin ankea. Lisäksi ohjeessa käskettiin ostamaan resoria 15cm, vaikka siitä käskettiin leikkaamaan 10cm palat. Miksi? Lopuksi aplikoin koristeeksi muutaman kukkasen sekalaisella tekniikalla.


Hyvää tässä haalarissa on reilu koko, jonka vuoksi se mahtuu pitkään ja on mukava liikkuessa. Neiti tuntuu myös pitävän pehmeästä materiaalista, eikä malttaisi pitää näppejään erossa koristeista.

-Paula