pulkkaretkiä odotellen

 

 

Hamsteri kun olen, kahmin tammikuun alennusmyynneistä kivan värisiä Novitan Isoveli -lankoja muovikassin täyteen. Ajatuksena oli tehdä pulkkapeitto, mutta talvi loppui kesken. Maaliskuun auringonpaisteessa päätin silti virkata niistä alkuperäisen suunnitelmani mukaan. Ehkäpä tälle jotain käyttöä löytyy?

 

 

Peitto on tehty kiinteillä- ja ketjusilmukoilla vuorotellen ja reunassa on yksi kerros kiinteää simpukkareunuksen pohjatöinä. Jokaista väriä meni peittoon kaksi kerää, ja onneksi löysin Prismasta vielä yhden kerän keltaista, että sain tuon reunuksenkin viimeisteltyä.

 

 

Harmin paikka, ettei nyt ole tuttavapiirissä vauvojakaan tulossa, että tämän voisi kääräistä lahjaksi viime syksyisen peiton tavoin. Toisaalta aamun lastenohjelmia katsellessa lapset jo peiton löysivät ja ehtivät tapella siitä, kumpi sen saa. Ja sopiihan se aika kivasti tuon tyynyn kaveriksikin.

 

-Paula

Kesän lapsi

Kesän lapsi sai tänään virallisesti nimensä ja kun elokuu vaihtui syyskuuksi, alkoivat ilmeisesti myös syksyiset säät. Ehkäpä tälle lämmikkeelle tulee siis piankin käyttöä.

 

Valmistumisen kanssa meni tiukille ja vielä aamulla tämä kummitäti päätteli vimmatusti. Tai ei olisi tullut niin kiire, jos en olisi koko ajan suurentanut projektia. Ensin jänistin värisuunnittelun kanssa niin, että osa paloista ei sitten sopinut tähän peittoon lainkaan (mutta olivat mieluisia kissan leikkeihin).

Alun perin olin myös päättänyt, että reunat saavat jäädä kuusikulmioiden takia sahalaitaisiksi, mutta sen päätöksen ehdin sittemmin perua ja tein reunoihin puoliskakukat ja sivurenojen lovet täytin eri korkuisilla silmukoilla ja pylväillä.

Eilen illlalla päätin lopuksi purkaa reunuksen nirkot ja virkata simpukkareunusta tilalle.

Kokoa on n 80x80 cm ja se on toteutettu Novitan Wool ja Nalle -langoilla.

-Paula

Siksak-ohjetta

Tekemääni siksak-vilttiin kysyttiin ohjetta. En ole hyvä niitä kirjoittamaan, mutta yritin nyt kuitenkin. Kun sanat loppuvat, piirsin kuvan avuksi. Kysythän, jos et jotain ymmärrä ja raportoi jos löydät virheen.

Ohje

Peitto on kaksivärinen. Sitä varten neulotaan kaksivärisiä neliskanttisia paloja, joista joka toinen aloitaan luomalla 60s värillä A ja vaihtamalla lopuksi väriin B ja joka toinen aloitetaan värillä B ja vaihdetaan väriin A. Täten muodostuu vino siksak-kuvio.

Pala A:
Luo 60 s värillä A
1.krs: neulo koko kierros oikein.
2.krs: neulo 28 o, 2s o yhteen (= oikealle kallistuva kavennus), 2s takareunoistaan yhteen (=vasemmalle kallistuva kavennus), 28 o.
3.krs: neulo koko kierros o
4.krs: neulo 27 o, 2s o yhteen (= oikealle kallistuva kavennus), 2s takareunoistaan yhteen (=vasemmalle kallistuva kavennus), 27 o.
5.krs: neulo 26 o, 2s o yhteen (= oikealle kallistuva kavennus), 2s takareunoistaan yhteen (=vasemmalle kallistuva kavennus), 26 o
6krs: neulo koko krs o.

Jatka näin vuorotellen kavennusriviä ja oikeaa riviä. Jkkaisella kavennusrivillä vähenee 2s kunnes:
neulo 15 o, 2s o yhteen (= oikealle kallistuva kavennus), 2s takareunoistaan yhteen (=vasemmalle kallistuva kavennus), 15 o
Neulo seuraava kierros oikein ja katkaise lanka.

Vaihda väriin B ja jatka vuorotellen kavennusriviä ja oikeaa riviä, kunnes jäljellä on 2s. Neulo 2 s oikein yhteeen ja katkaise lanka.

Pala B:
Kuin pala A, mutta aloita värillä B ja vaihda väriin A kun kierroksella on jäljellä 32 s ja olet viimeksi neulonut koko kierroksen oikeita silmukoita.

Palat yhdistetään riveiksi ja A- ja B-paloja yhdistellen oheisen kaavion mukaan. Voit joko neuloa ne yhteen tai tehdä kuten minä, eli aina kun mahdollista, poimia silmukat edellisten palojen reunoista.

Jos haluat tiheämpää siksakkia, kokeile luoda esim 40 silmukkaa. Tällöin toiseen väriin vaihdetaan myös aikaisemmin.

-Paula

Kesäprojeki syksyksi

Näyttäisi siltä, että minulla on kesäneuleeksi valikoitunut useasti jokin tilkkupeittoprojekti, kuten 2011 virkattu peitto tai 2010 Bearclaw.

Tänä kesänä olen tehnyt harmaavalkoista siksakpeittoa, johon vihdoin maanantain kolena kesäiltana sain kotiterassillani kietoutua.

Kokoa sillä on 9x9 palaa eli n 150x150 cm. Vieä' mietin, josko neuloisin peittoon reunuksen, mutta en osaa päättää. Samaten hakusassa on väri; sama vaaleanharmaa, hieman tummempi harmaa vai kenties jokin muu.

Eilen kävin lisäksi poimimassa mustikoita ja toin metsästä sisälle kanervakimpun, joten kamalan syksyinen olotila alkaa jo olla!

-Paula

Aamujeni ilo

Joululomalla "pikkuveljen" huone ja työhuone vaihtoivat paikkaa ja meille kotiutui lasten riemuksi kerrossänky. Siinä sitä on sitten seikkailua ollutkin ja harva se ilta on tämä äiti suunnitellut ottavansa ruuvimeisselin esiin ja siirtävänsä lapset omine sänkyineen omiin huoneisiinsa. Aina on pyhin lupauksin taas luvattu olla kunnolla, jos kerrossänky saa jäädä.

Omasta lapsuudesta muistan kerrossängyn kotiutumisen meille ja taistelut yläpetipaikasta. Muistan myös yläsängyn petaamisen tuskan. Sitä se on edelleen. Eihän sitä päiväpeittoa saa millään siistiksi. Siksi vihdoin Kesällä kerran -blogin rohkaisemana päätin toteuttaa suunnittelemani vetoketjupäiväpeitot.

Yhteen 200cmx80cm patjakokoa olevaan päiväpeittoon meni 2kpl 2m vetoketjuja ja melko tasan tarkkaan 2,4m IKEAn mustavalkoraidallista kangasta. Suunnittelin myös laittavani kanteen tikkikankaan vuoriksi, mutta sen metrihinta olisi nostanut taas hintaa, joten jätin nyt ainakin toistaiseksi ilman, ja tuntuuhan se toimivan.

Eihän se yläsängyn petaamiselta varsinaisesti pelasta, mutta lopuksi kun surauttaa päiväpeiton vetoketjun kiinni, on lopputulos ainakin siisti! Ja se palkitsee.

Ja sitä väriä? Sitä löytyy kyllä lastenhuoneesta aina, vaikka äiti kuinka valitsisi mustaa ja valkoista.

-Paula

Sata!

Iso osa kesää siinä menikin. Lopulta peittoon meni sata neliötä ja koko ennen muotoon venyttämistä ja höyrytystä 180x180cm.

Valkoinen lanka kaupan hyllyltä Novita Nallea, muut omia jämälankanöttösiä.

Langanpäitä on päätelty hartaasti, mutta silti aina jostain niitä pilkottaa lisää. Selvästi isoäidinneliön heikkouksia.

Tyttären suosikki tästä tuli ja monena iltana minä istuin virkaten paloja toiseen reunaan kun tytär lämmitteli varpaitaan toisessa reunassa.

Loppusijoituspaikka lienee pojan huoneessa, mutta nyt alkuun käperryn peiton alle television loisteeseen haaveilemaan lämpimästä hellekesästä!

-Paula

Pinnasängyn komistukseksi

Olen ihmetellyt, miksi pinnasuojus kiinnitetään naruilla. Meillä lapset repivät narut irti, vääntävät suojuksen solmulle, leikkivät kukkuu-leikkiä ja käpertyvät suojuksen ja pinnojen väliin nukkumaan (tunnetaan myös nimellä "mihin ihmeeseen se nyt muka katosi"). Nyt sain aikaiseksi tehdä sänkyyn mittojen mukaan pinnasuojan.

Aloitin leikkaamalla vanhan pinnasuojuksen määrämittaan ja kiinnittämällä sen uuteen kankaaseen pystytikkauksien kohdasta. Kangas on reilusti pinnasuojusta korkeampi ja kiinnitys on neppareilla poikkipuun ympäri.

Nepparit kiinnitin yläliepeeseen ja vastakappaleet lyhyiden nauhojen päähän taustana olevaan vanhaan suojukseen, niin kangas ei mene ryppyyn. Alareunan jätin niin pitkäksi, että sen saa taittaa patjan alle. Sabotoi mukavasti lapsen "heitä tutti sängyn alle niin hankalaan paikkaan, ettei äiti ylety"-leikkiä.

Vanhan päiväpeiton päällystin Aappa-kankaalla, jonka reunustin lopuilla vihreillä kankaanpaloilla. Tiedän, että pinniksen petaaminen on vihoviimeistä puuhaa, mutta mielelläni heitän sängyn päälle edes jotain, niin suojaa petiä pölyltä.

-Paula

Puolet

Puolet paloista on tehty. Ja puolet niistä päätelty. Yhtään ei vielä yhdistetty. Ei siis ihan puolessavälissä. Hissukseen.

Veronik Averyn Bear Claw Blanket lapselle, kokona toivottavasti 4x4 palaa.

-Paula

Karhuntassu

Tällaista yritän taas kaikessa rauhassa tehdä teemalla "ikuisuusprojekti", vaihteeksi omalle neidille. Toivottavasti maltan olla kiirehtimättä niskojani jumiin, sillä ajatuksena oli tehdä pala silloin ja toinen tällöin muiden hommien lomassa.


Lankoina Novitan Nallea ja Woolia ja mallit ja muut tiedot samat kuin tässä pienen prinsessan viltissä.

-Paula