Menninkäinen

Kevättä on jo ilmassa, tai oli, kunnes lunta alkoi taas viikonloppuna satamaan. Pikkuneidin keväthaalariksi meille valikoitui Reimatech ihanan vihreänä, ajatuksena että vihreä kestää kurakelejä paremmin. Haalarin alle tein tällaisen välihaalarin.


Malli: Suuri Käsityölehti 9/2008, malli 21 Välihaalari Helppokaava
Koko: 86cm (reilu koko, kuten ohje lupasi)
Kangas: Eurokankaan microfleece kilotavarana, n. 1m, resoria 10cm ja vetoketju 40cm

Kangasvaihtoehtona harkitsin kärpässienipilkullista punaista fleeceä kaapin kätköistä, mutta microfleecen tekniset ominaisuudet veivät voiton söpöydestä. Vastaava microfleece on palvellut meitä aikaisemmin hyvin taskuvaippojen sisäpuolella.


Kaava oli kyllä helppo, mutta ompelussa tuskaa tuottivat vetoketjun ja kauluksen ompeleminen. Fleece kun venyy ja paukkuu ommeltaessa, ainakin minun käsittelyssäni. Ehkäpä napit olisivat olleet kivemmat, mutta onhan vetoketju parempi, jos haalaria pitää pelkästään. Reilun koon takia ompelin takakappaleen keskelle venyttäen kuminauhan viemään hieman ylimääräistä väljyyttä ja takkuilun jälkeen kolmannella kerralla ommel oli sellaista, että sen kelpuutin.

Kangaskaupassa harkitsin pitkään, laitanko lahkeisiin ja kädenteihin resorit vai teenkö kuminauhakujat. Resorien ja vetoketjujen värivalikoima kun on niin ankea. Lisäksi ohjeessa käskettiin ostamaan resoria 15cm, vaikka siitä käskettiin leikkaamaan 10cm palat. Miksi? Lopuksi aplikoin koristeeksi muutaman kukkasen sekalaisella tekniikalla.


Hyvää tässä haalarissa on reilu koko, jonka vuoksi se mahtuu pitkään ja on mukava liikkuessa. Neiti tuntuu myös pitävän pehmeästä materiaalista, eikä malttaisi pitää näppejään erossa koristeista.

-Paula

Avustettua askartelua

Vinkkejä askarteluun tarvitaan aina, joten kävimme Sinooperin naistenillassa tutustumassa styroksimunan päällystämiseen kankaalla sekä roseé-tekniikkaan. Jälkimmäisestä innostuimme sen verran, että kehikko on tulossa lainaan ja jännityksellä odotamme mitä aikaiseksi saamme!

-Piia & Paula

Uudet laukut

Kun takki on itsessään kuviollinen, ei siihen sovi ihan mikä tahansa laukku. Ja ollakseen uskottava käsityöläinen, on laukku sitten tehtävä itse. Ohjeet samat, kuin näissä aikaisemmissa, kangas ja kangasväri sama kuin tässä liivimekossa ja sabloona Tikkurilan mallistosta. Nyt ollaan siis viimeisen päälle yhteensopivia.


Vuoriksi ihana Eurokankaan palalaarista kaivettu kangas. Laukussa söpöilee pieni oravarasia, jonka kotipaikkarakkaana ostin Marimekosta, kun kävin ihailemassa törkeän kalliita uusia laukkuja.

Ja kun olen luonteeltani fakki-idiootti, niin tällainen pino laukkuja on valmistunut. Osa on löytänyt jo uuteen kotiin ja osa odottelee täällä loppusijoituspaikkaansa. Puolustuksekseni sanon, että sarjatyötä on kiva tehdä.


Toisaalta, pientäkään palaa ihanaa kangasta ei saa hukata, joten lopuksi ulos putkahti vielä pikkuruinen pussukka. Vähän kangasta ja mahdottomasti pientä piperrystä. Vuoritettu tämäkin valkoisella puuvillakankaalla. Näitäkin on syntynyt jo ennen laukkujen kaveriksi.

Seuraavaksi jotain ihan muuta...

-Paula