Marianne-lapaset

Kirjoittelin elokuussa #karkkineule-kisasta, joka käynnistyi virallisesti nyt maanantaina. Novita yhdessä Fazerin ja Pirkka-lehden kanssa etsivät syksyn makeinta neuletta, jossa ideana on, että inspiraatio on haettu karkkikääreistä. Työ voi olla mitä tahansa kuten pipo, paita, tyyny tai lelu ja sen voi joko neuloa tai virkata.

 

Minun ensimmäisenä karkkineuleena valmistuivat nämä Marianne-lapaset tyttärelleni. Punavalkoraidoitus toimii aina!

Omia karkkineuleita on aikaa valmistaa 3.11.2014 saakka ja lisätietoja kilpailusta löydät Pirkka-lehden ja Novitan sivuilta. Nämä lapaset eivät matkaa Tampereelle, jossa kilpailuun osallistuvat neuleet pääsevät näytille Suomen Kädentaidot 2014-tapahtumassa, vaan menevät suoraan käyttöön! Jotain muuta karkkiaiheista on kuitenkin vielä suunnitteilla ja ehkä ne seuraavat sitten minäkin kisaan mukaan laitan. Nyt siis kaikki inspiroitumaan karkeista ja tekemään herkkuja neuleita! :)

-Piia

*yhteistyössä Novita

vauvakuumetta?

 

Photo by Jouni Kallio www.jounikallio.com

 Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty. 

Kesän korvalla saimme ihanan tilauksen. Ystäväni on taitava valokuvaaja ja hänelle oli kesän lopulle tiedossa vastasyntyneiden vauvojen kuvaamista. Toiveissa oli, että tekisimme vauvoille myssyjä kuvauksia varten. Ensi hätiin tikkusin muutaman solmupipon ja tällainen ihanuus sitä pipoa sitten testaili! Kuin sattumalta osui väri yksiin isoisältä saamiinsa pienenpieniin villasukkiin.

 

Ja jos on vauva niin suloinen, että melkein pelkkä kuva saa aikaan vauvakuumetta, niin on valokuvaajakin taitava. Jouni kuvaa vauvoja ja paljon muuta Jyväskylän alueella. Eniten ihailen Jounin kuvissa nokkeluutta ja oivaltamista. Jouni ei säästä vaivaa hyvän kuvan saamiseksi ja jollain kummalla tavalla osaa tallentaa kuvattavan ihmisen persoonaan yhteen ruutuun. Käykääpä katsomassa Jounin portfolio ja ottakaa mieheen yhteyttä, kun tarvitsette hyvää kuvaajaa! Jokainen ihminen on upea - ja ikuistamisen arvoinen!

 

-Paula

ihan sirpaleina

Johan se on aika kiireisen puutarhassa möngityn kesän jälkeen keskittyä syysistutuksiin. Sisustuskärpäsen Heidi vinkkaili, että Jyväskylässä, Viherlandian Kivimaassa on myynnissä sankokaupalla Iittalan lasimurskeita. Käydessäni paikanpäällä ihailemassa värejä, en voinut muuta kuin poistua kera sangollinen oranssia lasia. Siitä syntyi visio syysistutukseen, jota lähdin heti toteuttamaan isoon pyöreään lasimaljaan.

Tädykkeet ja kivikkokasvit ostin kaupasta, mutta lyhtykoiso onkin oman pihan tuotantoa. Sitä olen useampana syksynä kaupoista etsiskellyt ja syksyn jälkeen olen kuopannut ronton pihalle talvehtimaan. Joka vuonna pihaan nousee talvehtimisesta selvinneitä lyhtykoison taimia ja tänä vuonna koiso on levinnyt niin hyvin, että olen lahjoittanut alkuja useammalle ystävällekin ohjeena, että se kannattaa istuttaa paikkaan, jossa se saa rauhassa levitä tai jossa leviämisen pystyy halutessaan estämään. Niin innokas kasvi tämä tuntuu olevan. Mutta talvehtimaan aion siirtää myös kaikki nämä yksilöt syksyn lopulla, kivikkokasvit rinteen puolelle ja muut puutarhaan.

Sellainen harakka taidan olla, että tuonne lasin sekaan tekisi mieli piilottaa muutama valonlähdekin. Harmi vain, että patterikäyttöisiä valosarjoja ei taida olla ulkokäyttöön sopivina. Vai olisiko kenelläkään vinkkiä tämän valaisemiseen muutoin? Toki tuossa hieman kauempana on pistokekin, jos haluaisi kokeilla ihan ulkovalosarjan laittamista kulhoon, mutta kasvien kanssa se tuntuu hieman liioittelulta.

Loput lasimurskat kaadoin vielä pariin vanhaan lasitölkkiin ja niihin laitoin kynttilät. Jo alkavat olla illat niin pimeitä, että uloskin voisi iltasella kynttilöitä sytytellä.

-Paula