Haukkaa dino!

Minen osaa leipoa! Välillä luulen osaavani, mutta sitten palaan nopeasti maanpinnalle. Netissä voin ihailla upeita pikeeripäällysteisiä herkkuja, mutta tiedän jo, etteivät ne minulta onnistuisi. Siispä kun vihdoin bongasin jotain, johon omat taitoni voisivat riittää, halusin tehdä niitä pikkuisännän synttäreille.
Murotaikinaa ja valkoista sokerikuorrutusta ja ihan ovat yhtä elävän näköisiä kuin eläinmuseossa. Vinkki löytyi Pinterestin avulla täältä.

-Paula

Piristystä

Vanhat kengät saivat pientä piristystä keltaisilla ruseteilla.

Samaten päiväämme piristivät tunnustukset. Kiitos Anniini
ja Katja minunkin puolestani!

-Paula

Fokusta töihin

Jotkut kankaat vain ovat liian ihania jätettäväksi kauppaan! Pitkästä aikaa pyörähdin taas Marimekon palalaarilla ja pieni pala Fokusta tarttui mukaan. Vähän jännäsin saisiko siitä tyynypäällistä kummempaa aikaseksi, mutta palahan riitti juuri ja juuri tunikaksi!

Malli on sama tuttu malli Yoshiko Tsukiorin kirjasta "Ihanat mekot ja tunikat" kuin tässä sekä tässä aiemmin tekemässäni tunikassa. Jälleen kerran hyväksi havaittu ja tekemisestäkin jää se minun mielestäni ikävin vaihe väliin kun kaavat ovat valmiina!

Otsikon mukaisesti viime aikoina ne oikeat työt ovat vieneet kiitettävästi huomiotani. Aikamoinen muutos tuo töihin paluu on ollut! Vaikka lasten päivähoito on alkanut hienosti, harmittaahan se kuinka vähän aikaa lapsille arkena on, puhumattakaan, että aikaa käsitöille löytyisi, mutta onneksi sitä edes joskus iltaisin jaksaa valvoa lapsia myöhempään ja nostaa ompelukoneen pöydälle!

Ja toki käsitöiden tekemiseen uuden arjen keskellä kannustavat myös saamamme tunnustukset! Kiitos Anniini ja Katja!

-Piia