2013/11/09

Joskus onnistaa

Olen aina hämmästellyt niitä juttuja lehdissä, joissa ihmiset ovat kertoneet löytäneensä jätelavoilta tai roskiksista mitä ihmeellisempiä designjuttuja, jopa suhtautunut niihin hieman skeptisestikin. No en enää! Jätelavalta tämä, tai itseasiassa nämä, sillä näitä on kaksi, ei löytynyt, mutta vähän vastaavasti aikamoisella onnenkantamoisella nämä eteeni ilmestyivät ja asuvat nyt meillä! Kyseessä on siis Tapiovaaran Domus-tuolit, jotka ovat ihanuutensa lisäksi todella mukavat istua!


Tuolit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, toisen istuinosassa on vähän maalia tms. mutta rungot ovat hyvät, tuolit tukevat eivätkä nitise ja natise! Maalata en näitä aio, mutta harkinnassa on, josko pinnat kevyesti hiosi ja lakkaisi uudelleen, tällä ehkä saisi myös tuolit vähän raikkaammiksi, sillä hieman kosteudesta kärsineille nämä tuoksuvat. Onko kenelläkään kokemusta/vinkkejä tähän? Olemme aiemmin kunnostaneet saman tyylisiä viilupintaisia koulutuoleja, mutta ne maalasimme ja niissä hionnan saattoi siis suorittaa vähän kovemmalla kädellä. 


Toinen kysymys koskee tuolien valmistusta. Osaako joku kertoa missä vaiheessa tuoleja on valmistettu Jyväskylässä? Pohjasta nimittäin löytyi Schaumanin tehtaan leima, mutta en löytänyt lisätietoja tuolin mahdollisesta valmistusvuodesta.

Sanomattakin selvää, että olen aika innoissani löydöstä, oli aika makoisa aloitus viikonlopulle! :) Ja on minulla muitakin tuoliuutisia, mutta niistä toisella kertaa!

-Piia

44 kommenttia:

  1. Toisten roska on toisten aarre ;) Meillekkin päätyi ihana vanhan keinutuoli, jonka kaverini isä meinasi polttaa mökin grillissä (keinutuolin puuosat kunnostettiin ja pehmusteet yms. vaihdettiin verjhoilijalla uusiin ja siitä tuli tosi hieno!). Kyllä niitä aarteita onneksi välillä löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, näin se menee! Pitäisi aina muistaa kulkea silmät auki uusien löytöjen varalle! :)

      -Piia

      Poista
  2. Voi elämä mikä löytö! Täällä ollaan vihreinä kateudesta. Mulla on työn alla toinen vanha koulun tuoli, jossa on viilupinta. Sen oon hionut käsin hiekkapaperilla, aika rankastikkin. Lopuksi lakkaus ja mahdolliset kittaukset ennen sitä. Saman käsittelyn tekisin noillekin tuoleille.
    Täältä löytyy juttua siitä ekasta koulun tuolista:
    http://cirkus-joanna.blogspot.fi/2013/04/taas-on-rayhatty.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta! :) Domukset ovat aina miellyttäneet silmää, mutta en kyllä uskonut, että näin sellainen kotiini päätyisi! :)

      http://piipadoo.blogspot.fi/2012/08/to-do-listalla-tunnustus.html
      Tuossa postauksessa näkyy yksi koulutuoleista, joita neljä kunnostimme viime vuonna, valmiista en kyllä ole vielä saanut kuvaa... Noille tehtiin suurin piirtein sama käsittely kun sinäkin olit tehnyt eli hiottiin kunnolla, kitattiin viiluvauriot ja tämän jälkeen maalattiin, näissä Domuksissa haluan kuitenkin säilyttää alkuperäisen värin ja nyt viikonlopun yli makusteltuna voipi olla, etten tee näille yhtään mitään ainakaan toistaiseksi.

      -Piia

      Poista
  3. Onnittelut ihanista aarteista! Tälläiset löydöt ovat kyllä aivan parhaita!

    VastaaPoista
  4. Oooh! Olin ihan suu auki äsken, kun luin! :D (oikeasti) Mikä löytö! Mutta kyllä niitä vaan menee roskalavoille - minullakin on kaksi Artekin lastentuolia, joita kaveri pelasti roskalavalta isomman nipun. Joku päiväkoti oli mennyt remonttiin ja heivasivat kaiken pois. Se upea puoli noissa kokopuisissa laatukalusteissa on, että hiomallahan niistä selviää. Itse vaan hioin käsin. Aikaa se vei.

    Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti! Arvaa meinasinko itsekkään uskoa! :D
      Koulut, päiväkodit ja sen sellaiset taitavat olla aikamoisia aarreaittoja, niissä kuitenkin on yleensä kestäviä ja hyviä kalusteita, joita ihmeellisen paljon remointeissa yms. jostain syystä hävitetään.

      -piia

      Poista
  5. Wau!!!! Upea löytö, olis kelvnnut minullekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ihan oikeasti tälläisiäkin voi löytyä, toivottavasti siullekin joskus! :)

      -Piia

      Poista
  6. Ei oo totta!! Tämä kyllä herättää kateutta. Onnea löydöstä, todella!

    VastaaPoista
  7. No ei voi olla totta! Vähänkö oon onnellinen kun joku löytää jotain tällaisia. Hienot ovat. Onnea löydöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oma uskokin koetuksella kun nämä näin! :)

      -Piia

      Poista
  8. Aivan upea tuoli! Kuule, kiitos taannoisesta siksak -sukkien ohjeesta, tein sukat sitä mukaillen; http://kivitasku-aarteita.blogspot.fi/
    Ja sain paljon kehuja kauniista kuvioinnista. Kiitos♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset välittyvät varmasti Paulalle joka siis ohjeen kirjoitti! Ja aivan ihanat sukat olit neulonut, just miun lempivärit! ;)

      -Piia

      Poista
  9. Voi elämä,mikä löytö! Onnea! Tämä luo uskoa siihen, että täältä Jyväskylästäkin voi tehdä roskalavalöytöjä. Tähän saakka olen ollut aivan varma, että JOS kyse ei ole urbaanilegendasta, niin ainakin kaikki design-aarteita sisältävät lavat asustavat Kehä III:n sisäpuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan ja vaikuttaa siltä tämän kommenttiketjun perusteella, että en ole ainoa Jyväskylästä löytöjä tehnyt! Ihan uutta uskoa tuli minullakin elämään! :D

      -Piia

      Poista
  10. Onnittelut!
    Tästä jutusta voisi olla sulle apuva
    http://hajottamolla.blogspot.fi/2013/05/domus-tuolin-kunnostus-for-dummies.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sar! Olenkin tuon hajottamon jutun lukenut ja aiemmin heidän Domuksiaan kuolannut! :D Näitä minun yksilöitäni en aio maalata, joten erityisesti lakkaus ohjeet yms. olisivat tervetulleita, tosin kuten tuohon jo kirjoittelinkin, voi olla, etten ainakaan vielä tee näille mitään vaan anna kotiutua ensin rauhassa.

      -Piia

      Poista
  11. Vau, mikä löytö! Olen ihmetellyt ihan samaa jätelavajuttua. Upean näköinen pinta, hiomattakin. Meidän vanhassa Jyväskylän mummolassa oli kanssa Domukset. Tuli mieleen, että ovat varmaankin peräisin jostain paikallisesta. Pitääpä selvitellä, mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti jätelavajutut eivät ole urbaanilegendaa!
      Kuulin juuri tänään ystävältäni, että hänen mummonsa on ollut Schaumanin tehtaalla Jyväskylässä tekemässä juuri Domuksia!

      -Piia

      Poista
  12. Voi ihanuus mikä löytö! Noi on niiiin hyvännäköiset tuolit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja todella hyvät istua! :)

      -Piia

      Poista
  13. Itsekin löysin taannoin oman Domus-tuolini Cygnaeuksen ala-asteen roskalavalta. Niitä olis ollut lava täynnä, mutta otin tilanpuutteen vuoksi vain yhden (tämä hivenen harmittaa nykyään.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei mitä tuhlausta! Onneksi sinä pelastit edes yhden! :)

      -Piia

      Poista
  14. Hei! Meidän ullakolla on noita tuoleja muistaakseni 11kpl, kunto kohtalainen suurimmassa osassa. Jos jotakuta kiinnostaa, niin s-postiosoite löytyy mun blogin sivupalkista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullahan on varsinainen aarreaitta ullakolla, wau!!!

      -Piia

      Poista
  15. Ymmärtääkseni Schauman on valmistanut tuolien vaneriosat ja muu on sitten ollut Keravan puuteollisuuden tekemää. Vajaa kymmenen vuotta sitten vielä Domuksia sai kirppareilta halvalla (omani ostin vitosella), eikä sisustuslehdissäkään mainittu kyseisen tuolin kohdalla muuta kuin, että on kotimainen ja vanha. Toisaalta Tapiovaaran Aslakkeja näkee edelleen pilkkahintaan myytävän, se kun ei ole niin tunnettu kuin tämä isompikokoinen serkkunsa. Pari vuotta sitten Jyväskylän kaupunki poisti kirjastosta suuret määrät Aslak-tuoleja ja jostain syystä niitä päätyi kierrätyskeskuksiin jossa ne eivät taas tienneet mitä myivät. Tuoleja sai könttähintaan 12 eurolla 4 paria, eli 3 euroa kappale :) Pakko oli ostaa 8 kappaletta vaikkei tilaa edes ole. Pahaa teki jättää ne loputkin, mutta kun ei ole varastoa, eikä tulossa ole edes sitä omaa kahvilaa mihin tuolit sijoittaa, niin pakko oli ottaa järki käteen (joka yleensä on jossain hukassa kun on tuoleista kyse...)

    Domuksen kunnostamisesta; tee se varoen, jos tuolisi on noinkin käyttökuntoinen. Jos viilupinnat kaipaavat paikkaamista, tee se koivuviilulla, älä kittaa. Pinnan selluloosalakattu pinta on entrattavissa pienin konstein, eikä tarvitse koko pinnan poistamista ja hiomista. Vanhojen, vintageikäisten ja -kuntoisten desig-klassikoiden arvo kun on usein suurempi silloin kun tuoli on alkuperäisessä kunnossaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni tänään kertoi, että hänen mummonsa on näitä Jyväskylässä aikoinaan tehnyt, aika hauska juttu! :)

      Vanhojen huonekalujen arvostus on varmasti lisääntynyt paljon viime vuosina ja nykyisin osataan jo katsoa tarkemmin mitä ollaan myymässä. Harmittavan paljon taitaa silti vielä hyvää tavaraa päätyä kaatopaikoille. Ja tunnistan täysin tuon ahdistuksen jättää tuoleja ostamatta! ;)

      Ja kiitos vinkeistä tuolien kunnostamiseksi! Annan tuolien asettua nyt paikoilleen ennen kuin teen ratkaisuja kunnostuksen suhteen, nopeasti silmä tottuu pieniin vikoihin ja voi olla, että tuolit jäävät nykyiseen asuunsa.

      -Piia


      Poista
  16. Wau mikä löytö! Tosi kauniit!
    Me löydettiin miehen kanssa kesällä mökkikaupungin paikallismarkkinoilta kaksi Tapiovaaran Aslak-tuolia ja kiikutettiin ne kotiin. Ovat tosi hyvät istua, kuten varmasti nämä hengenheimolaisensa Domuksetkin. Meidän tuolit on kuluneet puuosiltansa ja kangaspäällysteisissä osissa on kulumia. Ajattelin ensin että ne pitää entisöidä hetimiten, mutta nyt kun ne ovat olleet kodissamme käytössä puolisen vuotta tuollaisinaan, on silmä tottunut enkä taida halutakaan niille mitään tehdä. Palanen patinaa ja elämänjälkiä on hyväksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Domukset ovat kyllä erittäin hyviä istua! Ja olen ihan samaa mieltä, elämänjäljet saavat näkyä, todennäköisesti meillä käy näiden kanssa samalla tavalla eli kunnostaminen jää kun silmä tottuu! :D

      -Piia

      Poista
  17. Meillä on leikkimökissä 2 kpl, turkoosiksi maalattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vitsit, aikamoisia kalusteita leikkimökissä! :)

      -piia

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.