2013/04/30

Vappuva!

Edessä leppoisaa vapun viettoa munkkien ja siman kera!
Tein ensimmäistä kertaa munkkeja itse ja nehän onnistuivat valtavan hyvin, liekkö ollut aloittelijan tuuria! Minulla on ollut jokinlainen kammo tuon kuuman rasvan kanssa kokkailusta, mutta eihän se niin vaikeaa ollutkaan, tosin digitaalisesta lämpömittarista oli paljon apua. Reseptinä käytin tätä Valion munkki reseptiä, Oivariinin korvasin kuitenkin ihan aidolla voilla. Munkit paistoin rypsiöljyssä, tasan kaksi minuuttia per munkki 170 asteisessa öljyssä. Ehkä ensi vuonna uskaltaudun tekemään simaakin itse, tänä vuonna kaupan sima saa kelvata, sekin maistuu ihan hyvältä kun vaihtaa sen kivempaan omalla etiketillä koristeltuun pulloon! :) Koristeiden virkaa hoitavat Bambula-blogin ohjeella tehdyt silkkipaperipallot.

Simaisaa vappua kaikille, rusinoilla tai ilman! :)

-Piia

2013/04/28

Porkkanaa ja poppia!

Perjantaina meillä oli disco! Viisitoista alle kouluikäistä kokoontuivat discopallon loisteeseen aloittelemaan vapputohinoita. Ja voi pojat, kun meillä oli hauskaa! Isäntä oli vastuussa musalistasta ja minä  pipersin koristeita ja tarjottavaa. Tapani mukaan vähän innostuin...


Tarjottavissa keskityin lähinnä lasten suosikkeihin, eli mehua ja simaa, keksiä, sipsejä ja poppareita. Ainut, mitä itse leivoin olivat nämä porkkanamuffinit, jotka tein soveltaen TÄTÄ Pirkan ohjetta. Tein ilman minttulisukkeita, mutta kuorrutteessa käytin appelsiinituorejuustoa ja koristeeksi hopeanväristä sokeria ja sokerihelmiä.


Muffinit laitoin tarjolle kynttilänjalasta ja vinyylilevystä tuunaamalleni kakkustandille ja toisesta vinyylistä taivutin uunissa kulhon maissnaksuille. Koristeina palvelivat pääsääntöisesti joulukoristeet eli kaikki, mikä kiilsi ja kimalsi.


Otetaan varmasti vielä uusiksi!

-Paula

2013/04/27

Hakaneulapaita



Lasten piirustukset ovat minusta jokaikinen säilyttämisen arvoisia, mutta ainakin meillä pienet taiteilijat ovat niin ahkeria, että kaikkien piirustusten varastointi ei aina ole mahdollista. Tämän vuoksi lasten taiteen jalostaminen onkin minusta erityisen mukavaa, syksyllä esimerkiksi tyttäreni graafisempi piirros päätyi seinälle muokattuna versiona.

Männä viikolla näin vaatekaupassa paidan, johon oli tehty hakaneuloista pääkallokuvio ja siitä sain jälleen idean lasten piirustusten hyödyntämiseen! Kaupasta matkaan edullinen peruspaita ja askertelupuodista kaikki samanväriset hakaneulat mitä saatavilla oli eli noin 50 kappaletta. Kotona piirustusarkistoista pojan piirtämä pääjalkainen insipiraatioksi, hakaneulat paikoilleen ja nyt ollaan niin muodikkaita että! :D Poika itse tunnisti kuvan heti ihmiseksi, miehen kasvoilta taas oli havaittavissa lievää skeptisyyttä, itse tykkään paidasta valtavasti, minusta siitä tuli mainio! Ja tottakai päässä on jo monta muuta kuviota, joita hakaneuloilla voisi toteuttaa, kolmioita, ristejä, raitoja...


-Piia

2013/04/26

Suosikkipopparit

Perjantaina on lupa herkutella, eikö totta? Popcorn on aina hyvä leffaillan kaveri, mutta joskus haluan jotain erikoishyvää ja teen karkkipopcornia.


Suosikkipoppareihini tarvitsen:
  • kattilallinen popcornia, EI suolaa
  • n 100g valkoista suklaata
  • Meiran salmiakkihippuja
  • nonparelleja koristeeksi
Ja valmistan ne seuraavasti:

1) Valmistetaan kattilallinen poppareita normaalisti, mutta ilman suolaa.
2) Levitetään ne leivinpaperilla peitetylle leivinpellille.
3) Sulatetaan 100g suklaata vesihauteessa ja kaadetaan ohuina noroina poppareiden päälle.
4) Ripotellaan salmiakkihippuja päälle ja sekoitetaan vähän. Toistetaan tarvittaessa.
5) Annetaan jäähtyä jääkaapissa kunnes suklaa on jähmettynyt. Hätätapauksessa voidaan toki syödä heti.

-Paula

2013/04/24

Innostus!

Liekö syynä myöhäinen kylmä kevät vai mikä, mutta innostuin vielä villasukkapuuhista. Tässä pieni vilautus.


-Paula

2013/04/23

Kokeileva keittiö jatkaa - gluteeniton mutakakku



Kirjoittelin gluteenittomasta ruokavaliosta tammikuussa ja sainkin silloin hyviä vinkkejä leipä- ja sämpyläohjeisiin. Kovin kovasti gluteeniton ruokavalio ei osaltani ole saanut tuulta purjeisiin, mutta kokeiluja on aina silloin tällöin tullut tehtyä ja aiemmin olenkin jo kirjoitellut gluteenittomasta myslistä ja uudesta tuttavuudesta banaaniletuista.

Tänään oli kokeilu vuorossa gluteeniton mutakakku, johon sovelsin erilaisia netistä poimimiani reseptejä ja herkkuhan siitä syntyi! Mahdollisesti nyrkillisellä voita ja levyllisellä suklaata saattoi olla jauhovalintaa enemmän merkitystä asiaan! ;)

- gluteeniton mutakakku -

150 g voita
1,5 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl gluteenitonta jauhoa
1 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
200 g suklaata (gluteenitonta)
1 rkl maitoa

Vaahdota voi ja sokeri, vatkaa joukkoon munat. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään ja sekoita joukkoon siivilän läpi. Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita joukkoon, lisää lopuksi tilkka maitoa. Kaada taikina leivinpaperilla pohjattuun ja reunoilta voideltuun irtopohjavuokaan ja paista kakkua uunissa noin 20 minuuttia 200 asteessa.

Itse käytin suklaana Maraboun minttukrokantti suklaata, joka antoikin kakkuun ihanan lisämaun, kyseisen suklaan pakkauksessa kuitenkin on maininta, että saattaa sisältää vehnän jäämiä, tämä suklaa ei siis välttämättä kaikille sovi ja suklaata valitessa on hyvä lukea seloste tarkkaan, jos täysin gluteenittoman kakun haluaa.

Mihin onkaan parempi päättää sateinen ja harmaa päivä, kun palaan herkullista kakkua mansikoiden kera, vaikkei se ehkä se terveellisin iltapala olekaan! :)

-Piia

Mustavalkoinen sisustus kissa- ja lapsiperheessä

Kevätaamun auringonpaiste ja sen parhaan paikan auringossa löytänyt kissamme. Eilisaamuna aurinko pilkotti lasten kerrossängyn yläpedille. Taisi hieman ärsyyntyä, kun kävin kuvaamassa, kuinka kaikki on mustavalkoista - kissaa myöden.


Tässä myös syy siihen, miksi meillä on sängyissä aina päiväpeitot sillä vaikka neidistämme ei nyt niin valtavasti karvaa lähdekään, niin kyllä toki aina vähän. Olen edelleen hyvin tyytyväinen tekemiini vetoketjupäiväpeittoihin; lapset usein myös päivällä oleskelevat sängyssä kirjoja lukien ja leikkien, joten petivaatteet pysyvät silti suojassa ja siisteinä.


Lapsi- ja kissaperheessä hyviksi havaittuja materiaaleja ovat Alcantara-verhoilut ja sen hyvälaatuiset kopiot. Vaikka valkoinen on herkkä väri, on siitä kohtuullisen helppo pyyhkiä satunnaiset sormenjäljet ja räkänokkien niistämiset. Vaikka huonekalukaupassa mitä sanottaisiin, niin nahka ei normaalissa kissaperheessä kestä ja samoin olen unohtanut kalliimmista hankinnoista kudotut kankaat, jotka houkuttavat kynsien teroitukseen. Lisäksi olen ollut tyytyväinen VM-carpetin nukkamattoihin, jotka kestävät kissan satunnaiset nyppimiset. Se ei mielestäni myöskään pölyä kuten villamatot, pysyy hyvin paikallaan ja näyttää siistiltä.


Vielä kissaperheille suosittelen harkintaa viherkasveihin; leikkokukat meillä kaatuvat helposti, kun niitä käydään tutkimassa ja jotkut kasvit houkuttelevat maistelemaan enemmän kuin toiset. Uuteen asuntoomme valitsimme myös ledejä halogeenien sijaan, etenkin sellaisiin paikkoihin, missä voi polttaa näppinsä. Siis tassunsa.

-Paula

2013/04/22

Hihat on!



Ei löytynyt näille kaveriksi vaaleanpunaista, mutta violettia sen sijaan löytyi omista kätköistä ja näin syntyi helppo ja nopea keväinen bolero neitokaiselle!

Bolero on raglanhihainen, ylhäältä alaspäin ilman saumoja neulottu, kaikki silmukat ihan muutamaa kierrosta lukuunottamatta oikeaa, juuri sellainen neule, minkä mielelläni puikoille valitsen! Vaikka neulonkin suhteellisen paljon, olen todellisuudessa aika laiska neuloja, en pidä nurjan neulomisesta yhtään, liian tarkan ohjeen seuraaminen on raskasta ja mikään, mihin tulee saumoja ei yleensä onnistu. Niin, ja valmistakin pitäisi tulla suht nopeasti, siinäkin syytä, miksi tämä oli mukava neuloa. Malli syntyi omasta päästä ja kokoa mittailin käyttäjälle sopivaksi neuleen edistyessä. Kaapista löytyy vielä samaa lankaa kauniissa harmaan sävyssä, joten toinenkin versio saattaa syntyä. Ja kun yhdellä värillä tekisi, ei tarvitsisi edes päätellä niin paljon! ;)

Ihanaa aurinkoista viikon alkua!
-Piia

2013/04/21

Banaanilettuja


Olenko minä ainoa blogimaailman matti myöhäinen näiden banaanilettujen kanssa vai löytyykö joku muukin, joka ei ole näitä vielä tehnyt?

Olen kuullut muutamaan otteeseen banaaniletuista mainittavan, mutta nyt lueskelin resepteja ensimmäistä kertaa ja kokeilin itse. Ja olivathan ne hyviä! Erityisen herkullista turkkilaisen jogurtin ja marjojen kera! Mikä parasta nämäkin voidaan valmistaa ilman jauhoja, tosin itse niitä vähän lisäsin, ainakin näin ensimmäisellä kerralla paistaminen jauhottomalla taikinalla oli turhan haasteellista. En myöskään omista varsinaista lettupannua ja paistoin letut tavallisella paistinpannulla, luulen, että lettupannulla paistaminen olisi helpompaa sekin. Netti on pullollaan erilaisia reseptejä, minä tein seuraavasti;

- banaaniletut -


2 banaania
2 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
voita paistamiseen

Ainekset sekoitetaan keskenään blenderissä tai sauvasekoittimella kuohkeaksi taikinaksi, jonka jälkeen letut paistetaan voissa pannulla kauniin ruskeiksi. Lueskelin, että lettuja voisi myös maustaa kanelilla tai kardemummalla, näistä kanelia ajattelin itse seuraavan kerran kokeilla.

-Piia

Pieni merenneito

Tyttären kevätjuhlassa oli toive, että tytöt pukeutuisivat merenneidoiksi ja pojat sinisarvikaloiksi. Onneksi kaapista löytyi talven alennusmyynneisä ostettu turkoosi lakana, josta tein Mekkotehtaan Katariinan.


Helmaan aplikoin merihevosen ja decotex-kynällä piirtelin muutaman meritähden vapaalla kädellä.


-Paula

2013/04/20

Tuohesta



Eivätkö olekin ihanat! Törmäsin näihin tuohipalloihin naapurikylän käsityömyymälässä ja olivat lähes ilmaisia! Nyt keskityn varjelemaan niitä lapsilta ja mieheltä, muistuttavat kuulemma takraw-palloja, lajista en tiedä muuta kun, että näillä sitä ei pelata! :)

Aurinkoista lauantaita!
-Piia

2013/04/19

Koru ja kynsilakka

Kevätkorut vaikuttaisivat olevan keveitä, yksinkertaisia ja luonnonmateriaaleilla höystettyjä.



Tähän yhdistin nahkanauhaa ja puuhelmen, jonka olin maalannut kuivahtaneella glitterkynsilakallani. Nopea DIY-koru. Tämän verran kimallusta mahtuu jokaisen tytön elämään.

-Paula


2013/04/18

Leppäkerttulamppu


 

Tästä piti tulla ensin sirkuslamppu, mutta tulikin leppäkerttu! Löysin kirppikseltä vanhan seinävalaisimen, jonka tyyppisiä olen useammassakin blogissa nähnyt mm. spraymaalilla uudistettuina. Ihan ensimmäisenä ajattelin, että maalaan tämänkin, mutta pinta osoittautui puhdistuksen jälkeen niin hyväksi, että päätin jättää toistaiseksi alkuperäisen punaisen värin. Tämän jälkeen suunnittelin tekeväni mustasta kontaktimuovista kolmioreunan lamppuun samaan tapaan, kuin olen aiemmin lipaston reunaa koristanut (linkkivinkki muuten Pinjacolada-blogiin, jossa astetta hienompi Malm-tuunaus), mutta sitten keksinkin, että jos koristan lampun alkuunsa vain mustilla palloilla ja siitähän tulikin oikein mukava ja reipas lamppu kolmevuotiaan huoneeseen! Lampulle löytyi sopiva paikka taulujen keskeltä, toimii hyvin tässä vaiheessa tarvittaessa vaikka yövalona tai vain osana omituisten otosten sarjaa seinällä! :)

-Piia

Zombie alert!

Visuaalisesti vaativa on inspiroinut meitä lukemattomia kertoja; niin myös nyt, kun hän keksi tuunata Converseja kloriitilla. Minä roiskautin kloriittia mustalle T-paidalle ja sain lopputuloksesi splatter-henkisen kuvion.
 

Juju on siinä, että kloriittia pitää tiputella kuivalle kankaalle, jolloin se jää helmeilemään kankaan pinnalle, eikä imeydy siihen heti. Tämä meni minulla vahingossa oikein heti ensimmäisellä kerralla.

Paita on ollut valmiina jo pitkään ja päälläkin monesti, mutta bloggausta on hidastanut kuvan ottamisen vaikeus. Ei kyllä tule minusta muotibloggaajaa tällä tälläämisellä!

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että minä alan olla kypsä seuraamaan trendikästä Walking Dead -sarjaa? Olenko minä ainut, joka ei sitä katso?

-Paula

2013/04/17

Ihanaa iltapalaa



Suosikki-iltapalani on ehdottomasti itse tehty mysli. Sen jälkeen kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa mysliä itse tein, en ole enää kaupan mysliin palannut. Reseptiä olen varioinut sen mukaan mitä kaapista löytyy pohjana Noora Shinglerin "Marjoja ja maskaraa"-kirjan herkkumysli. Yksinkertaisimmillaan mysli syntyy seuraavasti.

- ihana iltapalamysli -


7 dl kaurahiutaleita
1 dl cashewpähkinä
1 dl auringonkukansiemeniä
1dl rypsiöljyä
3 rkl hunajaa
1,5 dl rusinoita
1,5 dl kuivattuja karpaloita

Sekoita kaurahiutaleet, pähkinät ja auringonkukansiemenet, kuumenna öljy ja hunaja kattilassa ja sekoita hyvin hiutaleseoksen joukkoon. Levitä seos pellille ja laita uunin yläosaan 175 asteeseen noin 8-10 minuutiksi. Tässä vaiheessa tarkkana, palaa erittäin herkästi, joten kääntele välillä ja ota pois heti kuin mysli on kullanruskeaa. Sekoita joukkoon rusinat ja kuivatut karpalot ja herkuttele esimerkiksi turkkilaisen jogurtin kera, nam!

Mikä parasta, tässä myslissä ei ole piilosokereita tai -rasvoja, eikä myöskään vehnää, joten sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon, mikäli käyttää gluteenitonta kauraa.

-Piia

2013/04/16

Viltejä, vilttejä

Järjestelin tyttären huonetta hieman uuteen uskoon. Päiväpeittona palvellut Bear Claw Blanket jäi hieman lyhyeksi, kun sänky jatkettiin täyteen mittaansa. Pikaratkaisuna siirsin olohuoneen valkoisen palmikkoviltin päiväpeitoksi ja Bear Claw jäi jalkopäähän.


Olen pitänyt tästä karhuntassumallista ja tehnytkin niitä muutamia. Nyt kuitenkin tuijotin tuota kuviota ja keksin, millaisen viltin tarvitsen olohuoneesen.


Samalla perustekniikalla paloista tehden alkoikin syntyä siksakkia! Nyt vain tarvitaan pitkää pinnaa ja paljon lankaa, jos aion saada tästä riittävän suuren.



-Paula

2013/04/15

Puu, pelti ja posliini



Joitakin asioita ei vain voi vastustaa, niin kuin tässä tapauksessa tuota pientä puista laatikkoa, matalaa peltistä laaria ja muutamaa kuusikulmaista posliinilaattaa, tai saattaa ne oikeasti olla jotain vessanlattiaklinkkeriäkin, mutta posliini jotenkin kuulostaa kivemmalta. :)
Kotiin ne oli joka tapauksessa kiikutettava vaikka käyttötarkoitus ei ihan selvä ollutkaan, löysivät keittiöstä väliaikaisen paikkansa ja entistä mukavammalta näyttävät! Eihän kaikella aina konkreettista käyttöä tarvitsekaan olla, "kiva katsella"-kamaa on sitäkin nurkissa vähän pyörittävä, eikö? :)

Ja blogimme sivupalkkiinkin on ilmestynyt sinnekin jotain uutta! Olemme hirmuisen innoissamme siirtyessämme ihanien ja inspiroivien Indiedays Inspiration-blogien joukkoon. Teille lukijoille tämä ei tuo muutoksia ja blogimme osoite ja tyyli pysyy edelleen samana, meille tämä taas tuo uutta intoa ja inspiraatiota jo yli neljä vuotta jatkuneeseen blogitaipaleeseemme!

Mukavaa alkavaa viikkoa ja aurinkoa!

-Piia

2013/04/13

Kevät aaltoja


Noin kuukauden urakointi ja viimein tämä huivi on valmis! Mallina on Aranami Shawl, jonka Paula upeasti jo helmikuussa toteutti. Kuten jo aiemmin kirjoittelin, tämä oli mukava malli neuloa, päättelystä en ihan samaa voi sanoa...
Päädyin neulomaan huivin kolmella värillä, jotka sopivatkin alkavaan kevääseen erinomaisesti, muistuttavat värejä, jotka ulkona näkyvät sulavan lumen ja sen alta paljastuvan nurmikon muodossa. Itselleni omempi, harmaasta neulottu versio, jäi kuitenkin sen verran hampaankoloon, että voi olla, että tämäkin menee uudestaan neulottavien listalle, mietin jo, että kuviota suurentamalla pääsisi vähemmällä päättelemisellä! ;)

-Piia

2013/04/12

Harmaaseen aamuun

Tein nämä lapaset jo aikaisemmin. Näihin sukkiin lankoja miettiessäni, jäi käsityökoriini pyörimään yksi oranssi Nalle-kerä. Kun se sattui keikahtamaan persikanvärisen langan päälle keksin, millaiset lapaset niistä yhdessä tulee.



Ajatusvirheen vuoksi lapasista tuli minulle hieman liian kapeat ja ne jäivät odottelemaan päättelyä liian pitkäksi aikaa. Eilen sain kuitenkin pääteltyä lapaset ja aamulla niille löytyi ottaja: "Ihanat, onko nää äiti mulle?"


Sopivasti harmaaseen ja loskaiseen kevätaamuun, kun lapasia tarvitaan, mutta kaikki tuntuvat olevan hukassa!

Näiden piti olla kevään viimeiset lapaset, mutta aamulla hoksasin, millaiset vielä haluan tehdä...

-Paula

2013/04/07

Vielä ihania

Muita ihania -blogin aaltokuvio on inspiroinut minua pitkin talvea. Puikoilta on putoillut pipoa, lapasia, sukkia



Vielä nämä sukat ja kämmekkäät ehtivät ennen kuin kevät vie innostuksen lapasiin ja sukkiin.

 Huomaatteko, pastellia hiipi näihinkin?

 -Paula

2013/04/06

Lauantain tuoksuja



Siivouspalkaksi itselleni oli haettava vähän leikkokukkia korvaamaan raeruohot, edit. rairuohot ;). Turvallisten tulppaanien sijaan päädyin kauniisiin ja vienosti tuoksuviin eucalyptyksen oksiin. Voivat tuoksua nyt kilpaa thaimaalaisen nuudeliwokin kera, jolla tänään herkuteltiin. Wokin maustamisessa oikaisin sen verran, että currytahnan lisäksi maustoin lihan tom yam-keittojauheella. Vaikka tom yam perinteisesti tehdäänkin katkaravuista, toimi valmismausteseos hyvin tässäkin, ja mikä parasta, maistui lapsillekin!

Leppoisaa lauantai-iltaa!
-Piia

2013/04/05

Ihan vähän väriä

 

Kevään merkiksi on minullakin pikkuhiljaa Paulan tavoin tullut halu saada jotain tutusta ja turvallisesta mustasta ja harmaasta poikkeavaa niin kotiin kuin yllekin. Ylimmän kuvan väripaletin mukaisia sävyjä löytyikin lankakätköistä, jonne niitä tuli hamstrattua jo viime kesänä! Vielä kun jostain löytyisi joukkoon semmoinen täydellinen vaaleanpunainen, tuommoinen Marimekon patakintaan sävyinen, ei liian possu eikä liian pinkki. Ja ettei heti ihan hurjaksi oman värimaailmansa kanssa heittäytyisi, voisi niistä vaikka villatakin neitokaiselle neuloa! ;)

-Piia

2013/04/04

Mukavuusalueella

Totuttelen vielä hieman pastellisävyiseen tehosteväriin olohuoneessamme. Näin kuitenkin paikallisessa viherliikkeessä ihania maalattuja peikonpähkinäpensaan oksia, minkä seurauksena maalasin meillekin muutaman.


Oksat asettelin lasten mummun maalaamaan pieneen maljakkoon. Mummu tietää, miten pidän Amforan keramiikasta, joten hän oli maalannut meille myös mustavalkoisia astioita.

 

Liikkeessä oli myös eri värisiä maalattuja risukimppuja, jotka näyttivät mainiolta; pinkkiä, turkoosia, oranssia, minttua, violettia...

-Paula

2013/04/02

Pitkästä aikaa pipo




Tuntuu, että siitä on taas ikuisuus kun olen ompelukoneen viimeksi pöydälle nostanut! Aurinkoisen sään innoittamana sain tänään aikaiseksi nopeana iltaompeluna pirteän pipon kevään ulkoiluun, johon farkkutasku on lainattu isin vanhoista farkuista.

Ompelin jo viime syksynä muutaman samantyylisen farkkutaskupipon, jotka jäivät silloin postaamatta koska kuvausassari ei ollut kovin yhteistyöhalukas! ;) Tykkään taskuideasta edelleen, omaakin pipovarastoa täytynee siis kasvattaa!

-Piia