resepti: jouluherkkujen loppu

 

Joulun jäljiltä oli jäänyt ikävästi herkkuja kaappeihin pyörimään ja päästäkseni niistä (melkein) kertaheitolla eroon, päätin pyöräyttää niistä jäädykkeen. Alkuperäinen ohje oli Domino-kekseistä, mutta muokkasin sitä sen mukaan, mitä kotoa löytyi. Pohjan tein pipareista, sillä niitä meillä tykätään leipoa valtavasti, mutta joulun jälkeen jää yli. Samaten reseptia voi muokata niin, että täytteeseen sekoittaa sellaisia makeita herkkuja, mitä nyt sattuu olemaan. Äkkimakeutta tasoittavat marjat. Karpaloita meillä ei ollut, joten tein tämän kokonaan puolukoilla.

Pipariherkkujäädyke

pohja:
n 200g piparkakkuja murskattuna
50g voita

puolukkasose
100g puolukoita
1/2 dl tomusokeria

täyte:
2dl kuohukermaa
2dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200g maustamatonta tuorejuustoa
2dl tomusokeria
200g tummaa suklaata (sulatettuna)
(suklaakonvehteja yms rouheena, jos niitä kaapissa on)
1tl kanelia
100g puolukoita tai karpaloja
n 30g marenkia (murskattuna)

pinnalle:
marenkia murskattuja
pieniä piparkakkuja
puolikoita tai karpaloita
kinuskikastiketta

Sulata voi ja sekoita se piparimurskaan. Taputtele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuuan pohjalle. Soseuta puolukat ja maustatomusokerilla. Levitä tama hillo keksipohjan päälle ja laita pakkaseen odottelemaan täytteen valmistumista.

 

Vatkaa kerma ja vaahtoutuva vaniljakastike vaahdoksi. Sekoita joukkoon maustamaton tuorejuusto, kaneli ja tomusokeri. Sulata suklaa ja sekoita se mukaan hieman jäähtyneenä. Kääntele joukkoon puolukat tai karpalot, murskattua marenkia ja rouhittuja suklaakonvehteja, jos niitä kaapista löytyy.

 

Kaada täyte vuokaan, peitä kelmulla ja laita pakkaseen yön yli.

 

Seuraavana päivänä nosta kakku sulamaan ja koristele se kinuskikastikkeella, puolukoilla tai karpaloilla, marenkimurskeella ja lopuilla piparkakuilla.

 

 

Tämän kaveriksi korkattiin vielä pullollinen glögiä, jota sitäkin kotoa vielä löytyi. Ne olivatkin vuoden ensimmäiset glögit!

 

Onko teillä vielä jouluherkkuja ongelmaksi saakka vai oletteko päässeet niistä eroon ja palanneet turvalliseen ja terveelliseen arkeen?

 

-Paula

välipäiväfiilisteltyä

 

Joulu herkkuineen, lahjoineen ja reissuineen on tältä vuodelta paketissa ja muutamat viime päivät olemme nauttineet kotonaolosta ilman sen suurempia kiireitä. Olemme viettäneet joulunajan perinteisesti mieheni ja omien vanhempieni luona, mutta kyllä se kotiinpaluu vajaan viikon reissaamisen jälkeen on minulle monesti se joulun paras hetki. Kun kaikki kiire, häsellys ja jännitys on ohi, voi vain olla! Joulun jälkeen myös aina kutkuttelee ajatus, että ehkä sen ensi joulun voisikin viettää kotona.

 

Yleensä olen reissusta palaamisen jälkeen riisunut joulun kotonta hyvinkin pian. Nyt kuusi saa vielä rauhassa töröttää olohuoneessa vaikka pikkuhiljaa ne kaikista jouluisimmat yksityiskohdat saavatkin lähteä, lomani kestää loppaiseen saakka, joten onhan tässä vielä aikaa.

Tämäkin päivä taitaa mennä tutulla kaavalla sohvannurkassa neuloen, tosin sää on nyt sen verran kohdillaan, että yöpaita täytynee pian vaihtaa toppakamppeisiin ja on siirryttävä hetkeksi ulos nauttimaan ihanasta talvisäästä kun sellainen on viimein kuin tilauksesta tarjolla! Saatanpa tänään vielä myös sinne herkkupurkille eksyä ihan vaan sen kunniaksi, että numerot pyöristyvät tänään ensimmäistä kertaa kohti neljääkymmentä...hui! ;)

Aurinkoista sunnuntaita toivotellen!
-Piia

pienet joululahjat osa 24 - hyvää joulua

Paketit ovat valmiina, sekä pienet että isot, joulu voi siis tulla! Ja niinhän siinä kävi, kuten joulukuun ensimmäisessä postauksessa uumoiltiin, että joulukalenteri tänne blogiin näiden pienten lahjapostausten myötä syntyi, toivottavasti olemme voineet inspiroida ja antaa ideoita myös teidän jouluun. Nyt on aika nauttia, rauhoittua ja viettää rauhallista joulunaikaa, siispä oikein hyvää ja ikimuistoista joulua jokaiselle!

-Piia & Paula

pienet joululahjat osa 23 - kävystä asiaa

 

Alamme jo rauhoittua joulunviettoon. Lapsia jännittää vietävästi, ja eivät yksinkertaisesti kuulemma tahdo tai halua odottaa vielä yhtä yötä. Juuri laitoimme aluille muutamia askarteluprojekteja ajan kuluksi ja lupasin, että tänään temme yhdessä Rocky Roadia Piian reseptillä sillä välin kun isäntä käy vielä kaupassa.

 

Joulukuusen koristelimme eilen. Olemme yleensä pyhien aikaan niin liikkuvaista sorttia, että muovikuusi on meille helpoin vaihtoehto. Aikaisempina vuosina olemme koristelleet sen pääosin luonnonmateriaalein ja itse tehdyin koristein, mutta tänä vuonna olen yllättänyt itsenikin (ja ilahduttanut perheen muita jäseniä) taipumalla siihen, että joulussa voi olla kimallusta. Jouluväriksemme onkin valikoitunut hento roosa ja mintunvihreä. Blogia selailemalla tarkistin, että viime vuosi on menty kyllä tiukasti perinteisellä punavalkoisella, joten mikä lie mielenhäiriö tämä!

 

Eilen askartelimme vielä kimaltavia käpyjä. Käytin näihin askartelulaatikosta löytyneitä tarpeita eli decoupage-lakan loppuja ja roosaa glitteriä. Tekniikka oli sama kuin tässä glitterillä kuorrutetussa pullossa. Lakan ehdoton hyöty on se, että se ikäänkuin sulkee glitterin sisäänsä, jolloin se ei varise kovin pahasti. Herkuttelin myös ajatuksella, että kuorruttaisin glögipullon glitterillä, mutta se taitaa jäädä ensi joulun toteutukseen. Kokeilkaahan se ihmeessä!

 

Omaksi joululahjakseni hankin Stockan herkkuosastolta Lindtin suklaapalloja. Nämä menevät varmasti jo ensi yönä paketoidessani perinteisesti lahjoja viimetingassa. Markettien valikoimista en harmikseni ole löytänyt kuin peruslindtejä ja harmittelinkin, etten ostanut näitä irtosuklaita enempää. Myös ostamani Lindtin appelsiinisuklaapallot napsin jo paluumatkalla.

 

-Paula

pienet joululahjat osa 18 - hamarannekorut

Saikkupäivänä on sopiva hetki kaivaa taas esille hamahelmet. Tällä kertaa askartelimme rannekoruja, joihin ohje löytyy täältä. Näissä värivalinta jäi lapsille, mutta rannekkeen kokoaminen äidille. Haastavinta taisi olla silittäminen ja hieman tarvittiin jopa runttaamista, että ne sai kohdilleen.

Hamahelmistä voi tehdä vaikka mitä mukavaa. Ehkä tämän hetken suosikkejani ovat Projektilan Katjan poro ja Kahden vaiheilla -blogin Piian lahjapaketoinnit. Ja oi ja voi, miksi joulu tulee niin nopeaan? Haluaisin ehtiä vielä tehdä näitäkin ihanuuksia lahjapakettien päälle! Vieläköhän ensi vuonna hamahelmet vat näin POP?

-Paula

pienet joululahjat osa 15 - himmeleitä moneen makuun

Viimeistään viime vuonna hurahdin himmeleihin Piian tehtyä näin ihanan viisikulmaisen himmelin. Viikko ennen joulua siis väkersin iltamyöhäisellä meillekin samanlaiset ja kiinnostus himmeleihin jäi itämään. Tänä vuonna ei valitettavasti (ainakaan vielä) ole ollut aikaa jatkaa projektia, mutta varmasti himmeleihin pitää joko joulu perehtyä tarkemminkin.

 

Tänä vuonna olisin halunnut tehdä tuon viisikulmaisen himmelin mallilla korun ja mietin, mikä materiaali siihen sopisi. Lopulta SInellistä löytyi 25mm pitkiä lasihelmiä, joista metallilankaa apuna käyttäen askartelin tällaisen pallon. Siitä tuli vain hieman liian iso kaulakoruksi, joten edelleen mietin, mistä saisi 20mm tai 15mm lasitankoja, joista voisi riittävän pieni pallo onnistua vai kokeilisinko tehdä silti oljesta? Se saattaisi olla kovin kertakäyttöinen koru, mutta ehkäpä vaivan arvoinen. Tämä pääsikin siis joulukoristeeksi huonekuuseen ja olisi aika soma koriste lahjaksi tai lahjakorin kylkeenkin.

-Paula

pienet joululahjat osa 13 - glögiä mausteilla

Glögi kuuluu niihin juomiin, jota en ole ikinä kokeillut valmistaa itse, sen sijaan kaupan glögejä on kiva maustaa esimerkiksi lisäämällä joukkoon anista tai kanelia. Kauniin glögipullon voi antaa myös lahjaksi ja mausteilla siitä voi personoida vielä vähän kivemman.

Pujotin paperinaruun muutaman tähtianiksen ja kiepautin samaan pakettiin myös pari kanelitankoa ja koko komeuden sidoin kiinni kangasnarulla pullon kaulaan. Askartelumassa tähti ja pieni puolukanvarpu vielä tuomaan väriä ja hyvä tuli! Tämä on mukava viedä naapuriin kiitokseksi syksyn kimppajumppakyydeistä.

-Piia

pienet joululahjat osa 12 - käsin tehdyt kortit

Muistitteko postittaa tänään joulukortit? Tunnustan, että viime yönä minulla meni myöhään korttien kimpussa osittain siksi, että joulukorttilistamme on paisunut isoksi ja osaksi siksi, että kärsin tietoteknisistä ongelmista osoitelistan tulostamisessa. Ja ehkäpä osana se, että haluan tehdä kortit itse, koska ajattelen, että itse tehty kortti on mukava joulumuistaminen.

Tämän vuoden kortit tein neliönmalliseen kierrätyskorttipohjaan. Inspiraatio lähti oikeastaan Teippitarhan pinkistä tekstiteipistä, jonka kaveriksi poimin pinkin ja vihreän glitteriteipin taannoisilla Tampereen Kädentaidot-messuilla. Tähtilävistäjällä lisäksi pari tähteä ja siinäpä se. Osaan korteista käytin Henniltä saamaamme pistekirjoituspaperia, jossa on ihana tekstuuri.

Enää on jäljellä punaisien postituskuorien kiikuttaminen postilaatikkoon ja korttien matka ympäri maata voi alkaa. Tämän viimetingan urakan jälkeen vannoin taas, että ensi vuonna en tähän hommaan lähde. Tai vaihtoehtoisesti teen ne kortit viimeistään juhannuksena. Lähetättekö te vielä ihan perinteisiä joulukortteja vai olenko kamalan vanhanaikainen?

-Paula

pienet joululahjat osa 9 - paketointia

Pitäähän ne pienet ja isommatkin joululahjat toki myös paketoida. Tänäkin jouluna luotan lahjojen paketoinnissa voimapaperiin ja paperinaruun, jotka molemmat voidaan käyttää uudelleen, polttaa huoletta tai laittaa paperinkeräykseen, jonne se tavallinen joulupaperi ei kelpaa.

 

Väriä lahjapaketteihin tuovat tänä vuonna vanhoista seinäkalenterista painellut ympyrät, jotka olen pujottanut paperinaruun. En raaski hävittää vanhoja kalentereita kauniiden kuvien vuoksi ja olen käyttänyt niitä muussakin askartelussa, mutta hyvin toimivat Muumi-kalenterin sivut ja Kanelimaan kalenteri lahjapaketeissakin!

Sen lisäksi, että ympyrät koristavat pakettia on niillä toinenkin funktio. Jokaisen ympyrän toisella puolella on nimittäin kirjan ja käännettäessä kaikki ympyrät toisinpäin paljastuu lahjansaajan nimi, kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla!

-Piia

pienet joululahjat osa 8 - Minecraft-korut

 

 

Askarrellessamme hamahelmikoruja jäi minua askaruttamaan se, että pojat jäivät taas hieman vähemmälle huomiolle koruhommissa. Vaikka oma poikanen toki innostui tekemään koruja mm. paikallisen jääkiekkojoukkueen väreissä ja käytti koruja tyytyväisenä, mietin itse että isommille poikalapsille ne eivät ehkä mene enää läpi. Asiaa pari päivää prosessoituani ja mietittyäni, mikä olisi riittävän poikamainen kuvio hamahelmistä askarreltavaksi, jymähti mieleeni palikoista koostuva Minecraft! Miten loogista hamahelmillä toteutettavaksi, ajattelin.

 

 

Meillä tuo Minecraft ei ole vielä lasten leikeissä esiintynyt ja olen nähnyt niitä lähinnä ystävien lapsilla, joten asiaan perehtyminen vaati jonkin verran nettihakuja. Kuinka ollakaan, jos googlen kuvahakuun syöttää "Minecraft hama beads", löytyy jos jonkinmoisia malleja, mistä valita. Eipä tarvinnut keksiä pyörää alusta vaan sai keskittyä etsimään sopivan värisiä hamahelmiä. Siinäkin oli puuhaa, uskokaa vain, sillä yhteen koruun menee (vähintään) kolmea eri sävyistä sinistä ja samaten kolmea eri ruskeaa.

 

 

Ensimmäisinä kokeiluina tein sinisävyisinä kirveen ja miekan ja pujotin ne nahkajäljitelmänauhaan samoin kuin aikaisemmatkin korut. Askartelin koruille vielä lahjarasiat liimaamalla neljä ympyrää lomittain toisiinsa ja sulkemalla kirjekuoren tapaan. Näin ne ovat melkein valmiina postitettaviksi. Kukahan näistä ilahtuisi?

 

-Paula

pienet joululahjat osa 7 - eukalyptuskranssi

 

Muutamissa blogeissa on näkynyt kauniita ja yksinkertaisia tee se itse-kransseja ja halusin itsekin sellaisen kotiini tehdä. Pihkala-blogin Maija oli tehnyt omansa havuista ja Maiju Saw-blogin Maiju oli käyttänyt eukalyptusta, joka valikoitui myös oman kranssini materiaaliksi. Hassua muuten miten erilaisia eukalyptuksen oksia on saatavilla. Omani ovat hyvinkin erilaisia kuin Maijun käyttämät ja yöpöydältäni maljakosta löytyy vieläkin erilainen versio samaisesta kasvista.

 

Kaapista löytyi ohutta rautalankaa, jonka kieputin suoraan muutaman oksan ympärille ja tämän jälkeen taivutin oksat varovasti ympyräksi ja laitoin kranssin siimalla takan reunaan roikkumaan. Tykkään kovasti tuosta kapeasta ja herkästä muodosta, eukalyptus on myös siitä mukava materiaali käyttää, että vaikka se kuivuu se ei kuitenkaan karise.

Kranssit ovat mukavia  jouluviemisiä ja kun eukalyptuksen oksia voi ostaa suoraan kukkakaupasta, pääsee helpolla myös materiaalin hankkimisen kanssa. Ja itsetekeminen todellakin kannattaa! Minun ostamani oksat maksoivat 50 senttiä kappale ja kranssissa niitä on kolme, rautalankaa oli valmiina, joten se ei kustantanut tällä kertaa mitään. Uusimman Avotakan lahjavinkeissä eukalyptuskranssin hinta näytti olevan 23 euroa! Vaikka lehden kranssi olikin tuuheampi, on hintaero itse tehdyn ja ostetun välillä aikasta paljon ja onhan omatekemä lahja aina mukava viedä ja lahjansaajallekin varmasti mieluisa vaihtoehto!

-Piia

pienet joululahjat osa 5 - pyyheliinanipsut

Tämä joululahjavinkki on jo aikaisemminkin täällä esitelty, kun kaupan valikoimiin kyllästyneenä tein meille konstailemattomat ja yksinkertaiset pyyheliinanipsut. Olen useammaltakin ystävältä kuullut, että tällaiset ovat tulleet tarpeeseen ja niitä on kuulemma lähtenyt myös kavereiden kavereille lahjana.

Nyt tein muutamat pyyheliinanipsut pukinkonttiin kotia sisustaville. Materiaalit löytyvät kotoa: muutama helmi, verhonipsu ja pätkä narua. Nahkanauha toimisi hyvin, mutta meiltä kotoa löytyi tarkoitukseen sopivaa juuttinarua.

Muutamassa minuutissa näitä valmistuu useita ja väriyhdistelmillä voi leikkiä mielensä mukaan. Ja jos kotoa ei löydy sopivia helmiä, voisi fimomassasta myös pyöritellä omaan, tai kaverin makuun sopivia helmiä.

-Paula

pienet joululahjat osa 4 - pikkukassi

 

Jos ei isoilla, niin ei pienilläkään neideillä voi olla liikaa kasseja, eikö! Olen ommellut joitakin vuosia sitten useita vastaavia pikkukasseja lapsilleni sekä pukinkonttiin ja meillä nämä kassit ovat edelleenkin kovassa käytössä leikeissä ja lelujen säilytyksessä. Sukuun on saatu noiden kassiaikojen  jälkeen uusia pieniä neitoja, joilta omat pikkukassit puuttuvat ja tämä puute korjataan tänä jouluna!

 

Ompelin muutaman pikkukassin ihasta lintukuvioisesta finecord-sametista, jonka taisin joskus tyttärelle hameeksi ostaa, mutta joka on kuitenkin jäänyt vain ajatuksen asteelle. Pienikin pala kangasta riittää pikkukassiin ja alla on jonkinlaista ohjeistusta, jos joku muukin vastaavia haluaa omaan pukinkonttiinsa ommella! 

Minulla oli käytössäni noin 40 cm korkea ja 43 cm leveä kangaspala, josta leikkasin sekä itse kassiosan että hihnat. Kassiosan mitta on noin 25cm x 43cm ja hihnaosat ovat noin 7,5cm x 43cm. Hihat olen tehnyt taittaen pitkät sivut keskelle, taittaen tämän jälkeen palan vielä kaksinkerroin ja ommellut sitten pitkän sivun aivan reunaa pitkin. Kassiosa taas muodostuu ompelemalla sivusauma ja pohja umpeen.

 

Pohjasta saa enemmän kassimaisen, kun sivusauman ja pohjasauman kulmaan muodostuvaan kolmioon ompelee suoran sauman, näin pohjaan saa enemmän tilaa ja lopputulos on oikeanpuoleisen kuvan mukainen.

 

 

Hihnat olen ommellut paikoilleen samaan aikaan yläreunan viimeistelyn kanssa sitten, että olen taittanut kassin yläreunan nurjalle puolelle kaksinkerroin ja asettanut hihnat taitoksen alle nurjalle puolelle alaspäin osoittaen. Tämän jälkeen olen ommellut reunan ympäri alapuolisesta, hihnojen puoleisesta reunasta. Tämän jälkeen olen taittanut hihnat osoittamaan ylöspäin ja ommellut yläreunan ja hihnat toistamiseen kiinni aivan kassin yläreunasta. Tämä on ollut minusta helppo ja leikeissäkin hyvin kestävä tapa. Tämän jälkeen kassi onkin valmis käyttöön!

 

Tämän kassin sisään sujautin vielä ihan pienen pienen mekon ja hihnaan laitoin pienen sydämen. Nimen sijaan siihen ei voinut laittaa kun syntymäpäivän, tämän lahjan saaja kun on vielä niin pienoinen, että nimikään ei ole vielä tiedossa!

 

-Piia

pienet joululahjat osa 3 - piparimuffinit

On joulukuun kolmas ja kuinka ollakaan, leivoin tämän joulun ensimmäiset piparimuffinit. Näitä teen melkeinpä joka joulu syötäväksi, pakkaseen ja pieniksi joululahjoiksi ja -viemisiksi tutuille. Alkuperäinen ohje on Pirkka-lehden resepti, jota olen muokannut hieman. Alkuperäistäkin kannattaa vilkaista ja testata. Nämä muffinit olen tehnyt suupalan kokoisiksi Wiltonin silikoniseen joulukuusimuottiin.

RESEPTI
noin 20 normaalikokoista muffinia tai kymmenittäin pieniä. Suosittelen heti tuplaamaan reseptin ainesosat, sillä nämä katoavat nopeasti parempiin suihin ja jouluksikin olisi kiva pakastaa pieni erä jemmaan.

2dl siirappia
2tl kanelia
2tl jauhettua kardemummaa
1tl neilikkaa
1tl jauhettua inkivääriä

200g (laktoositonta) margariinia tai voita
3dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1tl soodaa

4kpl puolikasta säilykepersikkaa

2 kananmunaa


Mittaa siirappi ja mausteet kattilaan. Kiehauta seos. Lisää joukkoon paloiteltu rasva ja anna sen sulaa miedolla lämmöllä. Sekoita jauhot ja sooda keskenään. Paloittele persikat pieniksi paloiksi.

Vaahdota munat. Erota jauhoseoksesta noin 1/2 dl ja sekoita se persikanpalojen joukkoon. Lisää jauhoseos siirappi-rasvaseoksen kanssa vuorotellen munavaahtoon. Lisää lopuksi jauhotetut persikat ja sekoita taikina tasaiseksi.

Jaa taikina vuokiin.Paista 175 asteessa uunin keskitasolla 15-20 minuuttia. Pienemmät muffinit kestävät uunia noin 12-15 min.

Ja jos koristeluinto iskee, niin sokerikuorrutusta ja strösseleitä voi lisätä mielin määrin muffinien jäähdyttyä. Yleensä jätän koristelematta, sillä nämä pikkuiset ovat sieviä tällaisenäänkin. Meillä erityisesti lapset kyllä innostuvat koristelemaan ja tekemään muutaman ihan oman näköisensä muffinin.

Tässä ensimmäinen piparimuffinisatsimme ja voin luvata, että ennen joulua näitä leivon vielä useampaan otteeseen.

-Paula

pienet joululahjat osa 2 - hamakorut

 Törmäsin eilen Pinterestin ihmeellisessä maailmassa ihaniin hamahelmikoruihin, joita oli testattava ihan heti lasten kanssa iltasella. Siihen hätään käytimme juuri niitä tarvikkeita, mitä kotona oli, joten kaulanauhaksi solmin (keino)nahkanyöriä. Nyt kutkuttaisi kyllä käydä hamstraamassa myös lisää hamamelmiä eri väreissä ja ehkäpä kokeilla ihan oikeaa ketjuakin, sillä näistä tuli aikasta kivoja.

 

Kuminauhaan pujottamalla saimme tyttärelle vielä bonuksena yhteensopivan rannekorun. Poikalasta taas alkoi homma kiinnostaa, kun laitoimme väliin pimeässä hohtavia hamahelmiä. Askartelussa vierähti sopuisasti jokunenkin tovi ja niinpä me kolme, minä ja molemmat lapset lähdimme tänään kotoa uudet kaulakorut kaulassa.

 

Yksi parhaita juttuja tässä joululahjaideassa onkin mielestäni se, että aika pienetkin lapset voivat osallistua niiden tekemiseen. Voipi siis olla, että tällaisia löytää joku vielä joulupaketistaankin. Mutta kenelle te tekisitte hamahelmistä korun? Miellyttääkö omaa silmää, vai onko selvästi lasten juttu?

-Paula

pienet joululahjat osa 1 - Rocky Road

Joulun aikaan tulee kyläiltyä paljon ja itse tykkään viedä mukanani aina pieniä tulisia joista suklaa on monesti siellä ykkössijalla. Kiireessä se voi olla ihan vain kaupan hyllyltä napattu suklaalevy, mutta jos on käyttää himppu enemmän aikaa, voi suklaan jalostaa kotona vieläkin makoisampaan muotoon.

 

Rocky road on varmasti monelle tuttu herkku, jossa suklaan sisään on sekoitettu vaahtokarkkeja ja pähkinöitä, keksinmuruja, karkkirouhetta, rusinoita, karpaloita, mitä nyt itse keksiikään. Minun rocky road-reseptini on hyvinkin simppeli, mutta sitäkin maistuvampi!

 

Valmistan rocky roadini kahdesta levystä perinteistä Fazerin sinistä ja joukkoon sekoitan vaahtokarkkeja sekä hunajapaahdettuja suolapähkinöitä. Vaahtokarkkeina olen kokeillut sekä leivontaan tarkoitettuja pieniä vaahtokarkkeja että perinteisiä isoja valkoisia. Nämä isot olen pilkkonut saksilla pienemmiksi ja ne toimivatkin minusta paremmin ja lopputulos on herkumpi.

 

 

Sulatan suklaan vesihauteessa jonka jälkeen sekoitan joukkoon pähkinät ja vaahtokarkkipalat. Hyvän sekoituksen jälkeen kaadan suklaasulasekoituksen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja laitan koko komeuden jääkaappiin kovettumaan. Mikäli haluaa, voi päälle vielä ennen jääkaappiin laittamista sulattaa erikseen vähän valkosuklaata koristeeksi.
 

Kun massa on kovettunut, leikkaan sen terävällä veitsellä palasiksi. Itse tykkään, että palat ovat vapaasti leikatun muotoisia ja näköisiä, enkä ole edes yrittänyt niitä täsmällisiksi neliöiksi leikata. Rouheus muodossa sopii minusta rocky roadiin, näin myös jokainen syöjä voi valita itselleen sopivimman kokoisen palan, minulle se on se isoin! :)

Kun valmiit palat kääräisee vielä kauniisti silkkipaperiin ja nauhaan ripustaa askartelumassasta tehdyt tähdet toivottamaan jouluiloa saajalleen, voi tämän herkun heittää myös aatoksi pukinkonttiin korvaamaan ne perinteiset konvehtirasiat! Tämä paketti matkasi muuten Kertun luokse, jossa vietimme taannoin reilun kymmenen bloggaajanaisen voimin iltaa ja hyvin tuntuivat suklaat kaikille maistuvan! ;)

Suklaisilla terveisillä siis joulukuu käyntiin! Joulukalenteria emme ole ennättäneet (tänäkään) jouluna blogiin valmistella, mutta joulukuun aikana on luvassa lisää näitä ideoita pieniin ja ehkä vähän isompiinkin joululahjoihin ja tiedä vaikka niin hyvin kävisi, että niitä 24 lopulta tulisikin! :)
 

-Piia

"Äiti, koska koristellaan kuusi?"

Lapset ovat kärttäneet jo viikon, että tuotaisiin joulukuusi sisälle ja koristeltaisiin se. Prismasta ostin sitten pienen kartiovalkokuusen taimen, jonka nostin eteisen lipaston päälle. Aikaisempina vuosina siinä on ollut huonekuusi, mutta se on päässyt kasvamaan jo liian isoksi tuohon ja sai jäädä paikalleen työhuoneeseen. Salaa toivon, että tämäkin viihtyisi meillä talven yli kevääseen, jolloin voisin istuttaa sen ulos. Huonekuusen kanssa olemme selvinneet suihkuttelemalla sitä säännöllisesti, mutta tämän kanssa voi olla eri juttu.

Ja niin, vaikka minusta tuo on riittävän kaunis tuollaisenaan, annoin lapsille periksi ja laitoimme siihen patterikäyttöisen jouluvalot ja muutaman joulupallon. Onhan se joulu kuitenkin lasten ja lastenmielisten juhla.

Ihanaa ensimmäistä adventtia!

-Paula

tonttuarmeija ja tiukkaa asiaa tiheydestä

Olen kertonutkin, että ennen joulua minulle iskee vastustamaton tarve kutoa tonttulapaset tai parit tällä Spilly Janen ohjeella. Muutamat on tullut jo pyöräytettyä, mutta sitten työkaverini kysyi, voisiko niitä tehdä eri kokoisina. Ihan mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan. Mallikerta on niin iso, että jos siihen ei tehdä radikaaleja muutoksia, ei kovin helpolla pasta kokoa muuttamaan. Päätinkin siis kokeilla, miten puikkokoko eli tiheyden muutokset vaikuttaisivat kokoon. Kierroksella silmukkoja on 64 ja lankana Novita Nalle tai vastaava.

Normaalistihan käsialani on napakkaa ja neulon Nallesta ja Woolista lapasia ja sukkia 2,5mm puikoilla, joilla nuo pienimmät on tehty. Keskimmäisissä on puikkokokona 3, jota Novita suosittelee esim. sukkiin ja isoimmissa 3,5 mm, joka on langan suosituspuikkokoko. Yllä olevasta kuvasta näkee siis millin merkityksen puikkokoossa. Päällekkäin 2,5mm ja 3,5 mm puikoilla tehdyt lapaset.

Lopputuloksena normaalilla menetelmällä 2,5mm napakkaa kirjoneuletta on minun pieneen käteeni sopiva koko. 3mm on varmaankin se koko, joka on melko universaali "aikuisen" koko ja 3,5mm menee mielestäni jo melko isoon miehen käteen. Noin isoilla puikoilla en itse koskaan tekisi kirjoneuletta tuosta langasta ja huomasinkin jo hankaluuden saada siistin näköistä neulepintaa, vaikka se on suosituspuikkokoko. Suosittelen muutenkin valitsemaan kirjoneuleeseen ainakin yhtä kokoa pienemmät puikot siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi ja tama kokeilu vahvisti käsitykseni.

Loppu hyvin kaikki hyvin, kaikille kuvissa näkyville lapasille on jo omistaja löytynyt, joten isotkaan lapaset eivät jääneet kokeilun asteelle. Joulua kohden alkaakin lapasvarastoni taas olla tyhjillään, vaikka olen mielestäni ollut tosi ahkera.

Tonttuisin terveisin,

-Paula