Insjön voittaja ja alennuskoodi

 

 

Insjön arvonta keräsi taas hurjan määrän osallistujia. Mukava huomata, etten ole ainut, jonka käsilaukku (elämä?) on kaaoksessa. Laukulle löytyi tarvitsijoita niin lukijoissa itsessään, siskoissa, äideissä, ystävissä kuin miehissäkin. Ja mina kun olen aina luullut, että me naiset olemme niitä, joilla on avaimet hukassa laukun syövereissä.

 

Insjön paketin voittaja valittiin satunnaislukugeneraattorilla. Tuplien ja tyhjien kommenttien poistamisen jälkeen kommentoijia oli pyöreät 100.

 

 

 

Laukku menee Anonyymille kommentoijalle:

"Sopisi lahjaksi kaikille naisille, joiden käsilaukusta ei löydä koskaan mitään.

ta83si53@luukku.com"

 

Voittajalle on lähetetty sähköpostia ja toivottavasti laukku löytää perille ennen joulua.

 

Ja jos ei nyt onni osunut kohdalle, voit  saada ilmaiset postikulut omaan Insjö-tilaukseensa joulukuun loppuun saakka koodilla Piipa.

 

-Paula

timanttista

 

Kevät saa aikaan ihan outoja juttuja, kuten tämän pastellivillityksen. Ehkä se aurinko vähän pehmentää, myös värimieltymyksiä. Eilen siis pistin kangaskätköjeni paloja vierekkäin ja ompelin pitkään suunnittelemani misusun timanttikassin. Voi että mina tykkään!

 

Näillä kuvilla siis oikein timanttista viikonloppua teille kaikille. Meidän suunnitelmiimme kuuluu ainakin pihahommia. Entäpäs teidän?

 

-Paula

favourite things -pikkulaukku

 

 

Yhdistin nopeasti tämän hetken suosikkini: Piian tekemän mainion pikkulaukun ohjeen, konjakinvärisen nahan ja perunapainetun rouhean geometrisen pinnan pellavakankaassa. Tosi nopsa, toki vielä hieman "tuotekehiteltävä", mutta ihan soppeli. Kokeilkaapa muutkin Piian ohjetta. Sillä onnistuu!

-Paula

pimp my tietokonelaukku

Uusi työläppäri ja sen mukana uusi tietokonelaukku. Ne nyt aina on mitä on, joten vähän piti personoida. HPn immeiset olivat tehneet ison työn sellaisten sinisävyisten, omalla logolla varusteltujen muovien asettamisessa vetoketjuvetimien ympärille ja minä tein vielä isomman homman repiessäni niitä pois. Virkkasin massapallojen päälle muutamalla värillä ja ripustin pariin vetimeen pallot roikkumaan, hihih!;) No onhan ne vähän näköiset, mutta ainaskin astetta alkuperäistä parempi ja tunnistanpahan nyt omani muitten vastaavien joukosta helposti! :D

Mukavaa ja aurinkoista viikonalkua!
 

-Piia

diy-käsilaukku ja ohje

Toissa viikkoisella hiihtolomalla oli ohjelmassa laskettelun lisäksi myös ihan pikkuisen humppaa afterskiissä, jota varten ompelin simppelin käsilaukun jollainen on ollut mielessä jo pidempää. Olin ajatellut tekeväni tämän nahkaisena, mutta tuohon hätään nappasin kangaskaupasta nahkajäljiltelmää, jonka etu oli, ettei tätä tarvinnut vuorittaa mitenkään, tuli siis valmista todella nopeasti!

Samanmoiseen käsveskaan tarvitset noin 62 cm * 20 cm kokoisen kangas/nahkapalan (31 cm on taitetun mitta), 18 cm vetoketjun, yhden painonepparin ja käsihihnaa varten noin 50 cm * 3 cm nauhan.

Kiinnitä ensimmäiseksi neppari kankaaseen siten, että neppareiden vastakkaisten osien väliin jää noin 16 cm, nepparin toisenpuolen etäisyys kankaan reunasta on noin 4 cm. Ompele tämän jälkeen vetoketju kankaan reunoihin kiinni.

Vetoketjun ompelemisen jälkeen ompele käsihihna valmiiksi ennen sen kiinnittämistä eli taita kangassuikaleen reunat keskelle ja taita tämän jälkeen suikale kaksinkerroin ja ompele nauha reunasta suoralla ompeleella. Aseta tämän jälkeen hihnalenkki kassin oikealle puolelle sopivaksi katsomaasi kohtaan, minulla noin 14 cm vetoketjureunasta ja ompele kassin sivusaumat nurjalta puolelta.

Käännä kassi oikein päin, laita neppari kiinni, jonka jälkeen sen pitäisi näyttää suurinpiirtein kuten yllä, kassin mitat neppari suljettuna noin 19 cm * 19 cm. 

Tämän jälkeen kassiin huulipuna, lompakko, puuteri, mitä nyt ikinä tarvitsetkaan, kassi keikkumaan ranteeseen ja eikun humpalle! :)

-Piia

1638

Kesäpuuhana päätin päällystää kankaisen kauppakassin tölkinnipsuilla. Yhteensä niitä meni 1638.  Ei hätää, ei meillä näin paljon tölkkejä loman aikana kulu vaan olen saanut valjastettua melkoisen määrän tuttuja keräilytalkoisiin, että tällainen onnistui.

 

 

Aikaisemmin olen tehnyt pienitöisempiä käsilaukkuja, mutta tässä oli uutta koko, olkahihnat ja kaksivärisyys

-Paula

Toisen roska...

...on toisen aarre, sanotaan. Ja näissä asusteissa se pitää toden totta paikkansa. Olen koukuttunut näiden nipsulaukkujen koukkuamiseen, minkä lisäksi tein kaveriksi kivan rannekorun löytämästäni
metallisesta prikasta ja nahkanauhasta. Onkohan täämä nyt sitä "trash designia"?

 

Metallin kierrätysominaisuuksia olen oppinut arvostamaan myös vieraillessani isäni työpaikalla, jossa romumetallia otetaan talteen ja laitetaan kiertoon. Suomessa metallia kierrätetään hämmästyttävän tehokkaasti ja suomalainen metalliteollisuus käyttää valmistuksessaan noin puolet romumetallia. Metalleista teräksen ja kuparin kierrätys on tehokkainta. Muistetaan siis kierrättää, tavalla ja toisella: Kierrätys on rautaa!

-Paula

Joko kyllästyttää?

Sain taas yhden nipsulaukun virkattua. Työläintähän näissä on nipsujen kerääminen ja toisaalta myös vuorittaminen on minulle tuskaista.

Koko 34x11 + pohjaan 28 + läppä 15x6= 492. Laskinkohan oikein?

Joko alkaa kyllästyttää nämä minun nipsuvirkkaukseni?

-Paula

Munny!

Muistatteko vielä ensimmäisen tölkinnipsulaukkuni? Sen jälkeen olen tehnyt muutaman, jotka ovat lähteneet kaverien matkaan. Niissä olen sinnikkäästi käyttänyt vain samanlaisia nipsuja yhteen laukkuun.

Jossain vaiheessa purin siis ensimmäisen "sekalaisista nipsuista" tehdyn laukun materiaaliksi ja olen ollut ilman omaa laukkua. Nyt vihdoin sain oman laukkuni valmiiksi. Siinä on 430 kantikasta hopeanväristä nipsua ja olen virkannut ne yhteen vaihteeksi vaaleanharmaalla langalla.

Eihän tässä enää tarvitsisi kuin tekosyyn lähteä laukkua ulkoiluttamaan. Ehkäpä Tampereen Kädentaidot-messuilla?

-Paula

Aina jano?

Materiaalin keräämiseksi tähän puuhaan on nyt värvätty kaikki janoiset ystävät.

Kokeilin vaihteeksi erilaista väriyhdistelmää ja hiekan värinen lanka sopiikin mukavasti kullan kaveriksi. Tällainen käsilaukku voisi sopia vaikka loppukesän juhliin kuumalle hiekkarannalle palmujen katveeseen... No, ehkä palmuista voisin vähän tinkiä.

-Paula

Vihdoin!

Tässä kaiken ohessa olen vähitellen virkannut tölkkien nipsuista itselleni iltalaukkua Piian anopin innoittamana. Ihan esikuvansa veroista ei tullut, mutta ensimmäiseksi tekeleeksi ihan kelpo.


-Paula

Nipsuvirkkausta

Piian anoppi on taitava käsillätekijä ja nyt kovasti innostunut nipsuvirkkauksesta. Piia sai upean kirjekuorilaukun lahjaksi ja tottakai mummo oli myös pikkuneitiä muistanut omalla kassillaan.

Laukut ovat hienoja, mutta työ on valtaisa. Senpä takia Paulalla ei ollut aikomustakaan opetella näitä tekemään. Vaan miten kävi; yhtenä yönä, keskellä yötä, Paula heräsi Heureka-ajatukssen ja hoksasi, miten tekniikka toimii. Alitajunta oli tehnyt tepposet ja työstänyt asiaa vakaasta päätöksestä huolimatta.



Hommiin oli siis ryhdyttävä. Googletuksella vielä tarkistettiin, että ajatus oli oikeansuuntainen, mutta täyttä varmuutta ei kuvien perusteella saanut. Näillä siis mennään ja tämän verran on tehtynä.

-Piia ja Paula

Arvonta suoritettu!

KIITOS kaikille arvontaa osallituneille! ♥
Olemme aivan häkeltyneitä osallistujien määrästä ja jättämistänne ihanista kommenteista!

Pikkuneiti suoritti arvonnan, kuinkas muuten kuin kynnet kirjavina! :)
Voittajat siina*k, Lintulepakko sekä Marlai, laitattehan yhteystietonne sähköpostiin (piipadoo(at)gmail.com) niin saamme kassin ja pussukat uusille omistajilleen!

Piia & Paula

Oldies but Goodies

Aika on mennyt ikuisuusprojektiin ja perusompeluksiin, eikä paljon uutta näytettävää vielä ole. Kiirettä piisaa. Toivottavasti parin kuukauden päästä pääsemme muuttamaan uuteen asuntoomme ja meitä on perheessä yksi lisää. Sitä ennen on vielä edessä paljon suunnittelua, siivoilua ja pakkailuja. Ja autinkoisista päivistä nauttimista.

Vaatekomeroa siistiessä vastaan tuli tämä parin vuoden takainen suosikkilaukkuni, jolle on nykyisin vähemmän käyttöä. Ajattelin jakaa sen kanssanne, jos joku innostuisi kivasta ohjeesta. Näin piikikäs kaveri ei ole kauhean käytännöllinen lapsen kanssa liikkuessa, mutta muuten pidän laukustani edelleen.


Malli: Knitting Needle Knitting Bag, omilla muokkauksilla (koko, tekniikka) ja vuorilla
Lanka: Novita Mambo, muistaakseni 3 kerää
Muuta: Paksut puiset puikot, ja pientä sälää koristeeksi

Laukussa on vuori, pieni tasku ja kiinnitys magneettinapsulla.

Koriste on epäkäytännöllinen, mutta liian söpö poisotettavaksi.

Puikot olin alunperin saanut jonkin neulelehden kylkiäisenä ja ne olivat jääneet kaappiin, sillä oikeastihan tuon kokoisilla on todella raskas kutoa. Sitten kun törmäsin tähän malliin, niin kaikki loksahti paikoilleen. Tein loppujen lopuksi näitä yhteensä kolme; pinkki ja vaaleanpunainen löysivät tiensä kavereille.

Kaiken kaikkiaan malli oli kiva, ja voisin tehdä uudenkin, vaikka Mambon kutominen otti pahasti niskoille. Myös samalla mallineuleellä tehtyjä pussukkoja oli kiva väkertää.

-Paula

Keittiön ikkunasta kaupungille

Olen saanut ja löytänyt ihania vanhoja verhokankaita, jotka eivät kuitenkaan ole oikein saaneet arvoistaan paikkaa kotoamme. Verhoja on myös aika paljon, joten vaarana oli, että ne hautautuvat kaappiin. Senpä vuoksi ompelin niitä käsilaukuiksi. Noo, onhan minulla niitä käsilaukkujakin aika paljon kaapissa, mutta miettikääpäs seuraavaa: Montako kertaa vuodessa nainen vaihtaa asuntonsa verhot? Entäpä montako kertaa vaihtaa käsilaukun? Aivan! Nyt siis kankaat pääsevät muidenkin ihailtaviksi kaupungille keikkumaan.

Kankaat: Marimekon "Tango" ja "Onnenkukka" ja tuntematon kirppislöytö. Vuorina valkoista puuvillaa.
Malli: Tildan kirjasta Sew Pretty Christmas Homestyle alkuisin.

Samalla mallilla on tehty tämä ja nämä ja nämä laukut. Ensimmäisen kokeilun jälkeen olen muokannut kaavaa ja tekniikkaa (omasta mielestäni) paremmaksi esim. olkahihnojen ja pohjan suhteen, sekä lisännyt sisätaskun.

Olen ajatellut laittaa osan laukuista eteenpäin, mutten tiedä mitkä! Vihreä on aivan ihana, mutta edellisienkin versioiden kanssa huomasin, ettei se sopinut tyyliini. Oranssista taas en ajatellut etukäteen pitäväni, mutta nyt olen melko tykästynyt siihenkin!

Nyt jatkan lomailua, joten seuraavat ompelukset saavat taas odotella, sillä matkalle kutimeksi lähtee ikuisuusprojektini, vaikka eipä näillä helteillä välttämättä paljon kudota vaan nautitaan vain auringossa olosta.

-Paula

Se on loppu nyt!

Nyt on viimeiset laukut uunista ulos. Kolme tuli ja yksi ehti jo uudelle omistajalle. Tätä kangasta minulla ei enää ole, enkä ole varma mistä sitä enää saisin, sillä Kokka näyttää hieman muuttaneen printtiään. Tuskin nyt lisääkään tilaisinkaan, sillä kaapissa on paljon muita kankaita, jotka odottavat huomiotani. Jos vielä haluat omasi, niin käy pikaisesti Taitomaassa. Eikä se haittaa, vaikka jäisivät kotiinkin; Oma ykkösmaatuskani on kovassa käytössä ja näihin olen tehnyt vielä hyviä parannuksiakin, joten voisin käyttää itsekin.

-Paula

Aatetta

Tein "aatteen miehelle" ostoskassin, jonka kanssa kehtaa liikkua kirkonraitilla.


Olen nyt oppinut, että silitän vielä kiinnityksen jälkeen kuvan oikealta puolelta leivinpaperin päältä, niin turha kiilto jää pois. Mielestäni tulee kivemman näköinen, kun ennen olen manannut pintaan jäävää kalvoa.

Liikkeen värisiä neulomuksiakin on toivottu, mutta en ole löytänyt sopivaa sinistä sävyä. Se "oikea" sävy olisi Novitan seiskaveikassa, mutta se on niin karheaa, että en suostu kutomaan kuin sukkia ja ehkä lapasia. Etsintä siis jatkuu.

Vielä työn alla on muutama maatuskalaukku kauppaan. Valmistunevat viikonlopun aikana, jos aikaa on. Sen jälkeen on kangas loppu, enkä tiedä, saanko lisää.

-Paula

Ei pöllömpi

Rakas serkkuni täytti eilen vuosia ja toivoi lahjaksi jotain itsetehtyä, niinpä askartelin ihanasta pöllökankaasta pienen kassin.


Kassi oli sellainen lähti käsistä-projekti, sillä alun alkaen siitä piti tulla perus"pussi ja hihnat" versio, mutta työn edetessä siitä tulikin vähän muuta...
Ensin päätin tehdä kassiin myös läpän ja läpän laittaminen siististi vaati myös kassin vuorittamista. Ja kun kerta vuorikin oli, piti sisälle laittaa myös nipsu avaimia varten.
Läppä aiheutti myös sen, että hihnaa ei voinut kiinnittää siististi kassin sisäpuolelle, joten ompelin sivuihin pienet nyörit, jotka antavat ymmärtää, että hihna on vain solmittu nyöreillä kassiin kiinni, vaikka tosi asiassa ompelin hihnat varmuuden vuoksi nyöreihinkin kiinni. Tästä hihnan kiinnityssysteemistä tulikin aika hauska ja täytyy varmaan jalostaa ideaa kun seuraavan kerran kassia ompelen. Kaiken kaikkiaan ei siis pöllömpi kassi!

-Piia

Pientä puuhastelua

Vapaapäivän kuluksi tuli väsättyä pikkuneidille kesähattu ja pieni kassi.


Kesähatun kaava löytyi jo tutuksi tulleesta Ottobresta nro. 3/2009. "Exclamation"-kangasta oli vielä jäljellä tästä Kolmen konstin mekosta ja näin ollen mekko sai nyt parikseen hatun!


Samaista siilikangasta kun näissä Paulan napeissa löytyy myös minulta. Vaikka kangas onkin aivan ihanaa, en vielä aiemmin ole keksinyt sille arvoistaan käyttökohdetta. Suloinen kangas pääsee nyt kuitenkin edukseen pienessä kassissa, jonka ompelin alakerran pikkuneidin tyttömäiseksi työkalupakiksi. Erityisesti minua miellyttävät hihnat, johon siilikangas oli enemmän kuin sopivaa!

-Piia

Hyvää äitienpäivää!

Äitienpäivälahjaksi lähti täältä tällaiset paketit pikkuneidin jalanjäljellä koristeltuna.


Vuoritettu pussukka vetoketjulla.


Sekä laukku tämän vappulaukun mukaan, mutta ilman hankalaa vetoketjua.

Sisällä on taskujen lisäksi avainnauhaketju, johon voi napsauttaa vaikka avaimet kiinni, että pysyvät matkassa. Laukkuun painettiin myös jalanjälki, vaikka tarkemmin ajateltuna joko siilit tai painokuvio olisi voinut olla ihan riittävä ja tasapainoinen ratkaisu.

Molemmissa oliivinvihreä kangas Kodin1, vuorina tummanruskea pellavasekoitekangas Eurokankaasta (essumekosta jäänyttä) ja taskujen, napin ja siilinauhan kangas japanilaista. Avainnipsun napsaisin talteen erään pankin työpaikalla jakelemista avainkaulanauhoista. Niitä nauhoja kun tuntuu olevan jo ihan tarpeeksi, mutta nauhojen mekanismeille löytyy kyllä käyttöä.

-Paula