todella lapsellista

Tääklä on leikitty oikein urakalla. Yhtenä iltana Pinterestin inspiroimana heitin hamahelmiä uuninpellille sulamaan ja toisena iltana tytär pujotteli niitä nauhaan mieleisikseen koruiksi. Käsikoruun autoin sen  verran, että kehittelin siihen lukon pienestä napista.

Vähän useampi ilta meni sen sijaan siinä, että ompelin hamahelmistä pienen pussukan. Tämähän sointuu aika kivasti tuohon lapsen korusettiin, vai kuinka?

Ja vieläpä keksin niinkin huikean innovaation kuin pimeässä hohtavan kukkaron. Löytäisinköhän tällaisen pussukan pimeässä laukun pohjalta? Idea oli ainakin hauska. Kyllä, olemme olleet täällä valtavan lapsellisella päällä.

-Paula

Neiti Minni Hiiri

Viime päivinä ovat kangasvarastoni saaneet kyytiä! Kaivoin yli puoli vuotta hyllyllä olleen ompelukoneeni esille ja päätin, että nyt ei säästellä mitään. vaan kaikki ommellaan, jos siltä tuntuu. Ensimmäisenä ompelin kevääksi huiveja, jotka toimivat sekä kaulassa että päässä ja apuna oli neitimme, joka valitsi itselleen mieluisan kankaan ja siihen reunaan kivan nauhan. Siitä tuli yllättävän hillitty neidin maun tuntien. Samalla tämä taitaa antaa vinkkiä kesälomareissustamme, josta paljastin jo kyllä aika paljon Instagramin puolella. Huisin jännittävää! 

Ja ei se toki tähän yhteen loppunut. Huiveja tuli tehtyä useampi, joista osa etsii kotia Maker's Marketissa. Käytössä olivat nyt suurimmat kangasaarteeni, joista osaa muistan jenkkilästä saakka tilanneeni ensimmäisen (!) äitiyslomani aikoihin *sniff*

-Paula

kukkia ja kuohuvaa

Vietimme viime lauantaina mukavaa päivää pienellä bloggaajaporukalla kun Jyväskylän Vuokra-asunnot oli kutsunut meidät tutustumaan heidän Kurkkaa kotiin -markkinointiprojektiinsa. Palaan erillisessä postauksessa Perhe Parahimman kauniisti sisustettuun kotiin, tässä sen sijaan muutama kuva ja vinkki päivän muista kohteista, Viherlandiasta ja Ravintola Bohosta. 

Jos Tampereelta tunnetaan Särkänniemi ja Kuopiosta Puijontorni niin Jyväskylässä paikka jonka lähes kaikki tuntevat on Viherlandia. Puutarhakeskus, jossa on monipuolinen vihermyymälä ja jossa viljellään niin kesäkukkia, ruusuja kuin erilaisia taimia puutarhaan. Viherlandia on paikka jossa tulee pistäydyttyä usein ihan vain ihastelemassa kukkaloistoa tai tervehtimässä lasten kanssa siellä asuvia papukaijoja, taitaapa melkein kaikki kodissa sekä sisällä että ulkona olevat kasvitkin olla juuri Viherlandiasta peräisin!

Viherlandiassa pääsimme kurkkaamaan tulevan kesän kukkasatoa sekä leikkimään floristia omia kukka-asetelmia tehden. Floristiksi ei taida minusta olla ja viherpeukalonkin kanssa on vähän niin ja näin, mutta mukavaa ja rentouttavaa puuhaa kukkien asetteleminen kuitenkin oli. Ja se vinkki: tuoksupelargonia. Ei tarvetta huonetuoksuille, riittää, että heilauttaa kasvin lehtiä! Itse aion ehdottomasti hankkia kotiin sitruunapelargonian, jonka tuoksu oli ihanan raikas.

Seuraavaksi ravintolavinkki: Boho & keittiö, muutama kuukausi sitten Jyväskylään keskustaan kävelykadun varrelle avauttu uusi ravintola. Ehdottomasti tervetullut lisä Jyväskylän ravintolamaailmaan, jonka terassi on varmasti yksi ensi kesän suosituimpia. Bohossa saimme nauttia loistavasta ruuasta ja kauniista sisustuksesta. Ruuan lisäksi Bohossa järjestetään eri teemaisia musiikki-iltoja ja sunnuntaisin tarjoillaan brunssia, joka kuuleman mukaan on erinomainen.

 

Lopuksi vielä jälkiruoka vinkki, jonka itse aion toteuttaa vappuna: sorbettia kuohuviinillä. Bohossa jälkiruuaksi tarjoiltu sorbetti viimeisteltiin kuohuviinillä ja tämä herkku vei kielen mennessään! Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen!

-Piia

hamasta on moneksi

Pikkuruista näpertelyä hamahelmistä, mutta nyt vaihteeksi neulalla ja langalla. Inspiraatiota hain täältä, vaikka ensimmäiseen versioon uskaltanut mitään ihmeempiä kuvioita edes yrittää. Tämä pussukka muistuttaakin kirjavuudessaan niitä ikiaikaisia television testikuvia.

Pikkuruisen pussukan nappasi kolikkokukkarokseen tyttäreni. Jos siis itselleen halajaa, on tehtävä toinen. Ja teenkin.

-Paula

kevyesti helmeilevä

Vietettyäni yhden kotipäivän kipuilevan lapsen kanssa, kaivoin taas pitkästä aikaa helmet esille ja ryhdyin koruhommiin. Maltoin vihdoin käyttää jopa näitä tanskanreissulta hankittuja ihanuuksia: keramiikkaa, puuta, korkkia ja kiveä (?).

Ihanuuksia niistä tulikin ja koska omaan kaulaan eivät kaikki kuitenkaan millään mahdu, laitoin joitain lahjuksiksi eteenpäin ja ihan muutaman tuonne Maker's Marketiinkin, jos joku teistä lukijoista sattuisi omakseen haluamaan. Mikä on suosikkisi?

-Paula

pikku tiikerille

 

Noshin ihanaa tiikeriä* jäi vielä pikkiriikkinen suikale jäljelle näiden leggareiden ja paidan jäljiltä. Juuri sopivan kokoinen pala, että siitä sai ommeltua ystävän pienelle tulokkaalle tuollaisen kolmiomallisen huivin, jota kelpaa vaikka näin keväällä käyttää kaulurin sijaan kaupungilla.

Piirsin kaavan omalla pojalla kovalla käytöllä olleesta vastaavasta huivista. Juju huivissa on, että etukappale on takakappaletta isompi, jolloin se jää luonnollisesti vähän ryttyyn. Trikoiden väliin laitoin myös ihan ohuen vanun, jotta huivista olisi oikeasti myös lämmikkeeksi. Kääntöaukon koristin salmiakkinauhan kappaleella, josta myös tuttinauhan samaiselle pikkukaverille ompelin. Näillä viemisillä oli mukava onnitella uudesta suloisesta perheenjäsenestä!

-Piia

* kangas saatu bloginäkyvyyttä vastaan 

muutama hyvä päätös

Aurinkoista huomenta kaikille! Meillä täällä Jyväskylässä ollaan saatu nauttia kevätauringosta melkein koko viikon ja sepäs se antaakin energiaa. Talven jälkeen sitä tulee myös tarve uudistua heräävän luonnon mukana ja se konkretisoituu minulla usein arjen pikkujutuissa. Elämän isommat päälinjat kun yleensä menevät sitä totuttua rataansa. Ja hyvä niin.

Ensimmäinen kevään tuoma muutos oli paluu vaaleampaan hiusväriini pitkän mustan kauden jälkeen. Nyt olen aika lähellä omaa väriäni, tosin värjäystä se vaatii ja tulee vaatimaan aina, sillä vitiligo vei osasta hiuksiani värin jo teini-ikäisenä. Vaaleampi sävy tuntuu mukavalta kevennykseltä myös kevään valossa. 

Sitä vastoin asia, joka ei kaivannut kevennystä vaan pikemminkin lisäämistä ja järkeä on ruokavalioni. Kevään tavoitteitani on syödä enemmän, järkevämmin ja säännöllisemmin, että kroppa jaksaa rankemman treenin. Havahduin eritysesti siihen, että kasvissyöjänä ja salaattien ystävänä proteiinin määrä on liian niukka ja käytännössä syön liian harvoin. Keväällä tavoitteenani on laittaa ruokaan enemmän ajatusta ja harkintaa. Toistaiseksi tunnun pysyvän oikealla linjalla ja toivon, että kevään kiireissä tämä näkyisi myös parempana jaksamisena töissä, kotona ja harrastuksissa.

Yksi pieni arkinen päätös liittyy vielä paikkallislehteemme, jonka tilauksen päätimme vaihtaa sähköiseen näköislehteen. Toistaiseksi olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että turhan paprin määrä kotona vähenee ja lehden voi lukea mobiililaitteella töissä, kotona tai vaikkapa junassa silloin kun haluaa. 

Ihana, mutta kiireinen arki vaihtuu pian toivottavasti aurinkoiseksi viikonlopuksi, jota ajatelin juhlistaa hakemalla kukkakimpun ennen kotiinlähtöä. Miten teillä siirrytään viikonloppua viettämään?

-Paula

raitapolvarit

 

 

Kun kaapit pursuaa lankoja, on välillä yritettävä saada kaikenmaailman jämiä neulottua johonkin lankakerää hyödyllisempään muotoon. Reilusta kahdesta kerästä Dropsin Fabelia tuli oivalliset omaan jalkaan sopivat raitapolvisukat.

 

 

Pätkävärjattylanka toimii minusta paremmin kun sen yhdistää yksivärisen kanssa, näihin tein   kahden kierroksen korkuisia raitoja ja tuurilla väritkin menivät molemmissa sukissa aika yksiin. Hyvät tuli ja taas on muutama kerä lankaa kaapissa vähemmän, win-win!

 

-Piia

me tykätään tiikereistä

 

Vaatteiden ompelu pojalleni on jäänyt hänen kasvaessaan tosi vähälle. Kun Nosh tarjosi mahdollisuuden testata heidän kevään uutuusmallistonsa kankaita, joiden joukosta myös tämä ihana tiikerikuosinen kangas* löytyy, korjasin tilannetta heti yhdellä paidalla.  Ja samalla vaivalla ompelin vielä itsellenikin samaisesta kankaasta leggarit!

 

 

Nosh on kotimainen merkki, joka tekee sekä valmisvaatteita että kankaita. Ekologiset kankaat suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Portugalissa luomupuuvillasta. Kankaan laadun tuntee sekä ommellessa että käytettäessä ja on mukava tietää, että sekä puuvilla että värit ovat myrkyttömiä. 

Ja olipa muuten mukava ommella pitkästä aikaa jotain muuta kuin mekkoja, tyynyjä taikka koristenauhoja! Leggareita varten piirsin myös ensimmäistä kertaa kaavat ihan itse valmisvaatteesta, tämä taisi avatakin nyt ihan uuden mahdollisuuden oman vaatekaapin kehittämisen suhteen...

 

Leggareista tuli heti omat suosikkini ja onpa tuo pieni mieskin uudessa paidassaan jo aika monta päivää kulkenut! Me molemmat tykätään tiikereistä!
 

-Piia

 

* kangas saatu bloginäkyvyyttä vastaan 

vilukissan paleleville tassuille

Paikallinen lankakauppa Titityy vinkkasi Facebook-sivuillaan ihanista Leighton House -kämmekkäistä. Kämmekkäät oli tehty seitinohuesta Fyberspates Scrumptious Lacesta, mutta koska minulla sattui olemaan (älkää kysykö miksi) Titityystä ostettua Holst Garn Supersoftia muutamissa sävyissä, mietin, voisinko toteuttaa ne siitä.

Tunnetusti neulontainspiksen iskiessä on puuhaan ryhdyttävä heti, joten kaivoin pienimmät puikkoni, 2,5mm bambut ja ryhdyin puuhaan. Muutaman kerran silmukat luotuani päädyin tiputtamamaan silmukkaluvun 60:en ja kierroksiakin tuli huomattavasti vähemmän. Peukalokiilan tein 21 silmukan levyiseksi. Muina muutoksina tein ranteen  joustinneuleen reilusti yksivärisenä, mutta neuloin oikeat silmukat kiertäen, jolloin niistä tulee tarkkarajaisemmat.

Lopputulos on aika passeli ja tunnustan, että vielä pienemmästä langasta ne olisivat vielä herttaisemmat, mutta olen tyytyväinen näinkin. Ja nuo Holst Garnin lankojen sävyt ovat niin ihania! Olenkin huokaissut, että haluaisin omistaa yhden kerän joka sävyä!

Tunnelmallista viikonloppua!

-Paula

päivänsankari ja mekko

Hän on tänään seitsemänvuotias! Kaunis, reipas, iloinen ja niin rakas! Olen ommellut hänelle mekon joka syntymäpäiväksi ja näin tein myös tänä vuonna. Kangas on Ikealta useita vuosia sitten napattua puuvillaa ja mekon malli on neljä vuotta vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä muokattu. Tuli hyvä ja päivänsankarillekin mieluisa!

-Piia

tee se itse tasselinauha

 

Minulla on ollut tapana askarrella lasten synttäreitä varten aina jotain koristusta kuten viirinauhoja tai muuta pientä juhlatunnelman tuojaa. Viime aikoina olen bongaillut paljon erilaisia tasselinauhoja, joita myös tupsuviireiksi kutsutaan ja kun jemmoista löytyi silkkipaperia ajattelin, että näitähän minä tänä vuonna näpertelen tyttären juhliin!

 

Ikkunaan sopiva nauha valmistui yhdessä illalla sankarin itsensäkin avustamana ja tässä jakoon ohjetta jos jotakuta muutakin vastaavanlaisen askartelu kiinnostaa.

 

 

Leikkaa silkkipaperista noin 30 cm pitkä ja 10 cm leveä pala ja taita se pituussuunnassa kahtia. Hapsuta paperin avoin reuna siten, että taitteen ja leikkauksen väliin jää noin 4 cm ehjää.

Avaa leikattu paperi ja taittele se tämän jälkeen leveyssuunnassa tiukasti yhteen kapeaksi suikaleeksi ja kieputa vielä tämän jälkeen paperin keskellä oleva ehjä osa tiukasti kierteelle.

Taita kieputettu paperi kahteen osaan pituussuunnassa ja kiepauta vielä muutaman kerran varovasti paperia yhteen. Kiinnitä taitos esimerkiksi pienellä palalla teippiä siten, että taitoskohtaan jää lenkki narun pujottamista varten. 

Pujota valmiit tasselit eli tupsut esimerkiksi paperinaruun ja kiinnitä ne haluamallesi etäisyydelle toisistaan solmulla ja viritä nauha paikalleen!

 

Nauha on mukavaa vaihtelua viirinauhoille, luulen ettei jää meillä ainoaksi tätä lajia, ehkäpä vaikka vapuksi jokin oikein kirjava! Askarreltiin muuten myös blogin ulkoasuun vähän päivitystä, mukavaa vaihtelua sekin!

 

-Piia

hullu virkkaaja jumppailee

Päivittäin tarvittavat tavarat on hyvä pitää esillä, että niitä on helppo käyttää. Siitä syystä toivookin, että ne arkiset tavarat olisivat kauniita, katseenkestäviä. Aina näin ei ole. Yksi esine, jonka katselemista olohuoneessamme olen yrittänyt pitkään vältellä, on venyttelyssä käyttämäni sähkönsininen jumpparulla. Siis sähkönsininen! AUTS! Ei yhtään feng shui minun mielestäni.

 

Tällaisia käytännönongelmia on meillä jo aikaisemminkin ratkaistu virkkaamalla ne piiloon. Viime viikonloppuna toteutin suunnitelmani, ja virkkasin myös tämän sinisyyden foam rollerin ympäri Eiran langoilta saamallani Hooked Zpagetti -kuteella. Yhdestä kartiosta riitti juuri ja juuri metrejä hirvityksen uudelleenverhoiluun. Tein pötkylänpäällisen samaan tyyliin kuin tekisin pyöreän korin, mutta toisen pään jätin pitkäksi ja vain kiristin sen trikookuteella kiinni. Tälla tavalla verhoilu on ikäänkuin säilytyspussi, josta pötkylän saa halutessaan poiskin. Toistaiseksi olen kyllä onnistunut venyttelemään ihan yhtä hyvin kudepäällysteiselläkin pötkylällä. Ja näin rullaamme yhdessä kohti kevättä.

-Paula

geometriset kirjovillasukat

 

Tässäpä sukat jotka kannatti tehdä valmiiksi vaikka aikansa ne ottivat! Aloitin sukat viime kesänä autoneuleena matkalla Iisalmeen ja takaisin. Kassissa kasa erilaisia jämälankoja ja geometrishenkisiä kuvioita sukanvarteen sitä mukaan kun matka eteni.

 

 

Toinen sukka valmistuikin hienosti tuolla matkalla ja hyväkin siitä tuli. Kesällä ei puikot kuitenkaan kovin tiheään suhisseet ja niinpä sukka jäi parittomaksi ja unohtui muiden keskeneräisten sekaan.

 

Olen viime aikoina yrittänyt kaapissa lojuvia keskeneräisiä pikkuhiljaa tehdä valmiiksi ja niin valmistuivat nämäkin. Minusta ne on aivan ihanat, ainoa mikä harmittaa on, etten tehnyt niitä omaan jalkaani sopiviksi, mutta onneksi on lapset! Ja onneksi on lisää jämälankoja kaapissa!

-Piia

pelkkää lintujen liverrystä

Ti-ti-tyy, kyllä se kevät ja lintujen liverryskin sieltä tulee. Käly vietti syntymäpäiviään ja halusin kutoa hänelle lapaset. Sitä oikeaa mallia pohtiessani eksyin Ravelryssä Kulabra Designin lapasmalleihin ja voi ihmetys, mitä kaikkea sieltä löytyikään! Olisin tietysti halunnut tehdä kaikki ja heti, mutta lopulta kälylle valikoituvat talitintit.

Näissä lapasissa minua viehättää arjen kauneudusta muistuttava tuttu lintu sekä puhtaat ja selkeät värit. Lankakoppa kaivelemalla löysin kotoa sopivia värejä. Kirkkaankeltainen on avaruusvillasukkaparvesta jäänyttä Regia Activea, ja muut Novitan Nallea tai Woolia.

Mallista löytyy yksityiskohtia vaikka miten, mutta lopputulos on silti raikkaan harmoninen. Tällä tiheydelle tehtynä lapasista tuli napakan kokoiset citylapaset, urbaanit talitintit. Pitäisikö tehdä itsellekin?

 

-Paula

tehän ootte jo oikein - ihanista ihanin ainaoikein huivi ja ohje sen neulomiseen

Hehkutin vähän aikaa sitten tätä neulomaani ihanaa liukuvärjättyä tuubihuivia. Jos se on ihana, niin uskallanpa väittää, että tämä on vielä ihan pikkiriikisen ihanampi! Myös tämä neule oli joululoman tuotoksia, jota varten langat olivat muhineet kaapissa Tampereen kässämessuilta saakka. 

Lankana huivissa on Kerästä ostamani aivan mielettömän ihanan Isagerin Merilin lanka, joka on merinovillan ja pellavan sekoitus. Lanka on ihanaa neuloa, värisävyt ovat täydelliset ja neulottu pinta on ihanan rouhea mutta samalla huivi on taivaallisen pehmeä. Aika täydellinen lanka!

 

Halusin tehdä simppelin ainaoikein huivin, jossa lanka pääse parhaiten oikeuksiinsa. Halusin, että lopputulos olisi iso ja muhkea ja että huivissa olisi kuitenkin joku pieni jujukin mukana. Onnistuinkin siinä mielestäni aika hyvin ja fiiliksen mukaan menneet värinvaihdot ovat huivia käytettäessä juuri oikeassa paikassa. Pituuttaa koko komeudelle tuli lähes huikeat kolme metriä, tähän kietoutuessa ei todellakaan ole pelkoa paleltumisesta!

 

Sanomattakin selvää, että olen tähän aivan rakastunut ja huivi on tainnut olla kaulassani lähes päivittäin sen valmistumisesta saakka! Lanka, malli ja värit, kaikki yhdessä tekevät siitä täydellisen!

 

Kirjoitin ylös huivin ohjeen, jos joku muukin haluaa samanmoisen ihanuuden omalle kaulalleen! Omassa kaapissani ainakin olisi tilaa vielä vaikka toiselle ja kolmannellekin! Ohjeille on kai tapana antaa nimikin joten olkoon tämä sitten vaikka "tehän ootte jo oikein" erästä sanoitusta lainatakseni.

 

tehän ootte jo oikein

 

lanka - Isager Merilin

langan menekki - 150 g värissä vanha roosa (väri a), 50 g värissä oljen keltainen (väri b), 50 g värissä  petroolin sininen (väri c) , yhteensä 250 g

puikot - 3,5 pyöröpuikko

ainaoikeinneule tasona - sekä nurjan että oikean puolen silmukat neulotaan oikein

Luo kaksi silmukkaa värillä a, neulo silmukat oikein. Tee lisäykset oikealla kierroksella, kappaleen oikeassa reunassa.

op: neulo ensimmäinen silmukka oikein, tee langankierto puikolle, neulo kierros loppuun oikein.

np: neulo silmukat oikein kunnes jäljellä langankierto ja yksi silmukka. Neulo langankierto kiertäen oikein eli silmukan takareunasta, neulo viimein silmukka oikein.

Toista op ja np kunnes puikolla 100 silmukkaa, vaihda väriin b. Jatka lisäyksiä kuten edellä kunnes puikolla on 135 silmukkaa. Vaihda väriin c ja aloita kavennukset. Kavennukset tehdään samassa reunassa kuin lisäykset.

1 krs (op): neulo silmukat oikein.

2 krs (np): neulo silmukat oikein kunnes jäljellä kolme silmukkaa, neulo kaksi silmukkaa oikein yhteen, neulo viimein silmukka oikein.

3 krs (op): neulo silmukat oikein.

4 krs (np): neulo silmukat oikein.

Toista kierroksia 1-4 kunnes puikolla on 110 silmukkaa. Vaihda väriin a, jatka kavennuksia kuten edellä. Kun puikolla on 106 silmukkaa, vaihda väriin b, jatka kavennuksia kuten edellä. Kun puikolla on 100 silmukkaa, vaihda väriin a, jatka kavennuksia kuten edellä. Kun jäljellä on kaksi silmukkaa, päätä silmukat. Päätä langanpäät ja pingota huivi mittoihinsa tai kiedo heti kaulasi ympärille! 

 

"Tehän ootte jo oikein, kun te ootte vaan just noin!" laulavat Paula ja Mira ja se kyllä pitää tämän huivin kohdalla paikkansa! Rakastan!

-Piia