kalanruotopipo

 

Kalanruotokuvioisen pipon neulominen Veera Välimäen mallilla on ollut todo-listallani jo pitkään. Lankakorista löytyi pipoa varten kerä Cascadea, joka on 100% villalankaa, lämmintä, pehmeää ja mukavaa neulottavaa ja sopi värinsäkin puolesta pienen pojan pipoon.

 

Kaunis kalanruotokuvio syntyy neulomalla silmukoita yhteen ja päästämällä näistä aina vain toinen puikolta, pinnassa on minusta jotain todella ihanaa ja rouheaa!

 

Pipon lipan jouduin neulomaan muutamaan kertaan ja vähän sitä vieläkin alkuperäisestä ohjeesta muokkaisin jos jaksaisin uudelleen vielä kertaalleen tehdä, mutta menee se näinkin. Harkitsen myös, että josko tekisin pipoon korvaläpät, käyttäjällään on sen verran vauhtia, että ei meinaa pipo menossa korvien päällä pysyä! Vanhan haalarin karvareunuksesta tehty tupsu sen sijaan on minusta oivallinen valinta pipoon!



Blogissa on viime aikoina ollut vähän hiljaiseloa. Työkiireet yhdistettynä flunssaan tuntuvat vaivaan sekä minua että Paulaa ja pisteenä iin päälle tietokoneeni päätti lopettaa yhteistyön... Nyt viltti korville, kuumaa juomaa kuppiin ja toivottavasti paremmalla voinnilla ja onnella kohti uuttaa viikkoa!

-Piia

pipo ihan pienelle

Tänään jännitetään minkä nimen eräs pieni ihastuttava neitokainen saa. Muistoksi päivästä paketoin hänelle Arabian suloisen Lysti-sarjan mukin ja pienen sievän pipon.

Pipon lanka on kaunista Isagerin Merilinia, joka on merinovilla-pellava-sekoitetta, pehmeää ja niin ihanaa neulottavaa! Lanka jäi yli omasta huiviprojektistani ja tarkoitukseni oli neuloa siitä ensin pipo itselleni, mutta siihen lanka ei riittänytkään, ihan pienelle sen sijaan riitti. Pipo on aina oikein neuletta, joka on neulottu tasona ja sen jälkeen ommeltu pipoksi niin, että sauma löytyy keskeltä takaa. Kulmiin tein vielä pienet tupsut, joka kävi kätevästi tällä haarukkatekniikalla. Söpö kun mikä, ihan niinkuin lahjansaajakin!

-Piia

minun ikioma pastellitupsupiponi

 

 

Jouluaattona lasten nukahdettua kaivoin esille Pikkulinnasta juuri tätä hetkeä varten ostamani ihanan pehmeät lankakerät Sublime Baby Cashmere Merino Silk Dk:ta viidessä eri värissä. Miten ihana lanka neuloa perusvillasukkalankojen jälkeen! Yleensä ennen joulua kudon lahjoja, mutta jouluna kutoisin vihdoin jotain ihanaa itselleni. Nyt tavoitteena oli talvitakkiini sointuva pipo.

 

 

Ensimmäinen ajatus oli tehdä palmikkopipo tupsulla, jotain sen suuntaista kuin tämä tai tämä, mutta koska sopivan väristä lankaa olli vain yksi kerä, muokkaantui ajatus nopsaan kirjoneuleeksi ja kahmaisin mukaani viisi eri väriä vähän mututuntumalla. Hetken selailin kirjaa 1000 Great Knitting Motifs ja sitten päädyin vain aloittelemaan neulontaa. Kuviot ovat aika perinteisiä neljän ja kahdeksan silmukan mallikeroja. Ajatuksenvirtaa jatkoin seuraavana päivänä istuessani apukuskin penkillä matkalla kohti Pohjanmaata. Lopuksi vielä tyttären joululahjaksi saamalla tupsueläinpaketin kehikolla tupsu ja pipo olikin yllättävän nopeasti valmis. Tykkään!

 

-Paula

valoa

Muutaman päivän reissun jälkeen herääminen omassa kodissa on aina jotenkin pikkuisen ihanampaa, varsinkin kun valo tänä aamuna on ollut niin erityisen kaunis!

 

Pieni loma on tehnyt hyvää, on ollut hetki aikaa hengähtää opiskelukiireistä ja vain olla, tavata ystäviä, käydä kotikotona, syödä hyvin ja neuloa paljon. Pitkästä aikaa tullut myös ideoita kotiin sisustamisen saralla, muutaman isomman huonekalun paikkaa tekisi mieli vaihtaa just ja heti, vielä kun tuon miehen saisi yhtä innostuneeksi asiasta...

 

 

Pakkasten myötä viikolla on syntynyt pipoja ja nyt puikoilla on tyttärelle uusi pipo ihasta käsinvärjätystä marjapuuron punaisesta. Ajattelin erilaisia palmikoita vähän fiilispohjalta, katsellaan millainen siitä sitten mahtaa tulla.

 

Valon ihastelun lisäksi aamuun on kuulunut takan polttamista, elävää tulta voisi sitäkin ihastella vaikka kuinka kauan ja onneksi tänään on aikaa! Samalla voikin jo miettiä mistä oman sisäisen taidemaalarin löytäisi, sillä illalla on ohjelmassa taiteilua ystävien seurassa!

 

Kaunista ja valoisaa lauantaita!

-Piia

monenlaista myytävää

Kaapit on käyty läpi ja matkalaukku on pakattu ääriään myöten pullolleen kaikkea kivaa myytävää huomista kirppistä varten.  Paljon neulottua, jonkin verran ommeltua ja muutama muuten tuunattu juttu sekä omia että lastenvaatteita.

Paikkana siis Pasilan Veturitallit ja aika klo 10-16. Julkiset on hyvä tapa päästä paikalle ja maksua varten kannattaa varautua käteisellä, muut viime hetken vinkit tapahtumasta täältä. Kiva jos tulet huomenna moikkaamaan! :)

-Piia

vauvakuumetta?

 

Photo by Jouni Kallio www.jounikallio.com

 Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty. 

Kesän korvalla saimme ihanan tilauksen. Ystäväni on taitava valokuvaaja ja hänelle oli kesän lopulle tiedossa vastasyntyneiden vauvojen kuvaamista. Toiveissa oli, että tekisimme vauvoille myssyjä kuvauksia varten. Ensi hätiin tikkusin muutaman solmupipon ja tällainen ihanuus sitä pipoa sitten testaili! Kuin sattumalta osui väri yksiin isoisältä saamiinsa pienenpieniin villasukkiin.

 

Ja jos on vauva niin suloinen, että melkein pelkkä kuva saa aikaan vauvakuumetta, niin on valokuvaajakin taitava. Jouni kuvaa vauvoja ja paljon muuta Jyväskylän alueella. Eniten ihailen Jounin kuvissa nokkeluutta ja oivaltamista. Jouni ei säästä vaivaa hyvän kuvan saamiseksi ja jollain kummalla tavalla osaa tallentaa kuvattavan ihmisen persoonaan yhteen ruutuun. Käykääpä katsomassa Jounin portfolio ja ottakaa mieheen yhteyttä, kun tarvitsette hyvää kuvaajaa! Jokainen ihminen on upea - ja ikuistamisen arvoinen!

 

-Paula

Hei Ville, tää on sulle!

Ville Haapasalo on aika cool tyyppi. Aikamoinen elämä ja mielettömiä juttuja kerrottavana. Mieheni huomasi reilu kuukausi sitten Ville Haapasalon tv-sarjaan liittyvän pipokisan ja lupasin hänen puolestaan neuloa siihen pipon. Pipon olisi pitänyt olla valmis maaliskuun alussa, mutta kuten tuossa aiemmin kirjoittelin, kaikenlaiset neuleprojektit meinaavat juuri nyt junnata ja niinpä ei tämäkään pipo kisaan asti ehtinyt. Ja eipä siinä, kisaan oli tullut yli 300 pipoa ja voittajapipokin oli ihan Villen näköinen, joten onnittelut sinne!

Mutta tähän minun pipooni. Ensin valikoituivat värit, jotka ovat minusta ihan villemäiset. Tämä jälkeen malliksi tämä samanmoinen kun jo kolmisen vuotta sitten olen miehelleni neulonut ja joka on siitä saakka ollut ahkerassa käytössä, joten arvelin sen sopivan Villellekin. Ja eikös tuo pipo kaikkinensa kuvankin perusteella ihan Villeltä näytä? ;D Eli Ville, jos luet tätä ja tykkäät piposta, niin pistä meiliä ja laitan pipon sulle tulemaan!

Mukavaa ja aurinkoista lauantaita Villelle ja muille! :D

-Piia

toinen tupsupää

Ihana keväinen valo antaa voimia, mutta muuten mennään nyt töissä niin kiireisesti, että bloggaaminen ja muut harrastukset kärsivät. Tällä viikolla meillä toteutetaan nimittäin isoa voimanponnistusta henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken yrittäjyyteen liittyen. Homma on antoisaa, mutta rankkaa.

Tämä pipo valmistui jo aikapäiviä ennen tyttären vastaavaa palmikkopipoa. Sen kuvaaminen vain jäi, kun malli ei ole yhtä kuvauksellinen kuin nuorempi painoksensa ja kuvaajaksi tarvittaisiin aina toinen käsipari. Nämä saatiin vihdoin räpsäistyä auringon jo laskiessa mailleen.

 

 

Lankana on sama Cascade Superwash Sport Titityystä ja värinä on talvitakkiini matchaava tummansininen. Palmikkokuvio on simppelimpi kuin tyttären pipossa.
 

Palmikkoneuleisiin on pyydetty ohjettakin ja yritän ainakin tuon vaaleanpunaisen pipon kaaviota teille piirrellä. Koneella sen tekeminen osoittautui vain haastavaksi, joten jos kenelläkään on vinkkiä, milä (ilmais)ohjelmalla saisi palmikkokaavioita, niin kertokaahan tai muuten pitää piirtää ihan vanhanaikaisesti käsin!

-Paula

keväinen tupsupipo

 

 

Kevät lähestyy ja neulojan puikoilla väritkin muuttuvat sen mukana. Nyt oli tyttärelle pipo hakusessa ja sen vuoksi Titityyn hyllystä poimittiin Cascade Superwash Sport -langaa hennon vaaleanpunaisena. Palmikkomallin kehittelin omasta päästäni tyyliin trad. ja koko komeus vaati tietenkin vielä tupsun. Kaulassa neidillä on Aranami Shawl, johon käytin omasta Aranamista ja tytön kevätlapasista jääneitä lankoja.

 

 

Viikonlopulle tälle käsityöläiselle onkin luvassa ei-niin-luovaa toppahousujen paikkausta. Onko se tama vähäluminen talvi vai mikä, kun kaikki ulkovaatteet menevät puhki? Paikkailetteko te lastenne vaatteita vai onko se turhaa nuukailua?

-Paula

pipo päässä pakkasella

Pekka Peruspiposta tuli pikkasen parempi kun siihen pistettiin tupsu ja Ranskasta asti kiikutettu keltainen nappi!

-Piia

Raikasta raitaa

Kun vihreästä villapaidasta jäi yli keltaista ja punaista ja apinasukista turkoosia oli käsillä niin houkutteleva jämälankakombo, että äkkiä puikolle!

 

Ensin syntyi lapaset, sitten pipo. Olin tuhrannut turkoosin langan jämät melkein kokonaan lapasiin, mutta onneksi siitä riitti edes yksi raita pipoon, että tuli niinkusta semmonen yhteensopiva setti.

Tykkään kovasti tuon Cascade-langan neulomisesta, näissä siis tuo keltainen ja punainen. Nopeaa neulottavaa, värit ovat kirkkaita ja neulepinnasta tulee kaunista. Jotain itsellekin on lisää tuosta langasta saatava ja pian! :)

-Piia

Pipo pienelle päivänsankarille

 

Eräälle ihanalle pienelle pellavapäälle paketoin 2-vuotis syntymäpäivälahjaksi pipon. Pipo on samaa farkkutaskumallia kun alkutalvesta omalle pojalle ompelemani. Tämän pipon tein ihanasta Aarrekidin avaruusmatka-kankaasta jota näemmä saa metritavaranakin, mutta tässä on pieneksi jääneet ja polvista puhjenneet leggarit kierrätetty jalasta päähän! :)

Kuvausassari-poikanikin olisi pipon itselleen kelpuuttanut, toivottavasti myös päivänsankari! :)

-Piia

The vihreä villapaita

No nyt on valmista sekä vihreä että se keltainen! Ihanan pehmeästä Semilla Grossosta syntyi Lankaleikkiä kirjan ohjeilla Nappipaita-niminen villapaita. Nopeasti etenevä neule ja ihan hyvä ohje, jonka neulominen tosin tökkäsin kun vahvasti aloin epäillä langan riittävyyttä, tämän vuoksi päädyin neulomaan helmaan kaitaleen keltaisella ja punaisella Cascadela. Ja kun keltaista jäi yli, syntyi myös tuommoinen ruttupipo niinku samaan settiin.

Sen verran paidan ohjetta muokkasin, että tein hihoihin kavennukset. Testasin toista hihaa ilman ja sen verran lepakkomainen tuli, että päädyin tekemään uusiksi ettei sen vuoksi sitten jää ainakaan käyttämättä. Vähän, tai no aika paljon, ollaan väreissä oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta värikkäiden lankojen neulominen on vaan niin paljon mukavampaa!

-Piia

Huh-hah-hei, helle!

Erikonen syyskuu. Aurinko se vain porottaa ja villalankoihin ei tee vielä mieli koskeakaan. Kohta se lämpö kuitenkin loppuu, joten sain aikaiseksi alennuskorin Novitan Honka-langasta itselleni pipon.

Lankaa meni tasan kerä. Mallissa sovelsin Vilman Hedda-pipon siksak-mallikertaa, letitin viereen palmikkoa ja tein vielä vähän helmineulepintaa.

-Paula

Hot PINK!

Tyttäreni valitsi alekorista Novitan Kide -lankaa shokkipinkkinä ja pyysi saada siitä syyspipon. Kudoin pipon ihan perusmalliin ja kokeilin siihen tätä Jatan rusetin ohjetta pienemmässä koossa.

Rusetin tein varmuuden vuoksi kaksinkertaisesta langasta, jolloin siitä tuli aika painava. Voi siis olla, että menee vielä vaihtoon ja teen pienemmän rusetin yksinkertaisesta langasta.

-Paula

Pitkästä aikaa pipo

Tuntuu, että siitä on taas ikuisuus kun olen ompelukoneen viimeksi pöydälle nostanut! Aurinkoisen sään innoittamana sain tänään aikaiseksi nopeana iltaompeluna pirteän pipon kevään ulkoiluun, johon farkkutasku on lainattu isin vanhoista farkuista.

Ompelin jo viime syksynä muutaman samantyylisen farkkutaskupipon, jotka jäivät silloin postaamatta koska kuvausassari ei ollut kovin yhteistyöhalukas! ;) Tykkään taskuideasta edelleen, omaakin pipovarastoa täytynee siis kasvattaa!

-Piia 

Muita ihania -pipo

Tyttären akuuttiin pipotarpeeseen tein muutaman illan projektina Muita ihania -pipon Merino Extra Fine -keränlopuista.

-Paula

His & hers

Mieheni oli pipoa vailla ja nappasi kaupasta mukaansa mieleisensä kerän. Puolesta kerästä syntyi peruspipo hänelle ja toisesta puolesta pipo minulle. 

Omassani on helmineuletta palmikon kera, muistuttaa itseasiassa tätä, vaikkakin alun alkaen tarkoituksenani oli tehdä samanmoinen pipo kun muutama viikko sitten Olipa Kerran-sarjasta (Kyllä, minulle kelpaa kaikki mahdolliset fantasia sarjat!) bongasin, mutta en sitten enää muistanut tarkalleen millainen se oli. Olisi näemmä pitänyt googlettaa kyseistä hattua ennen pipon neulomista, sillä löysin muutamankin ohjeen (tämä ja tämä), joku muukin oli siis tykästynyt siihen pipoon, just loistavaa! :D Bongailetteko tekin pipoja telkkarista? Selkeästi en kyllä ole ainoa! :D

-Piia

Muita ihania

Lumi tuli ja siinä samalla tarve uusille pipoille ja lapasille ja sukille ja sen semmoisille. Neitokainen sai uuden pipon ja lapaset ihanan pehmeästä Alpaca Silkistä ja inspiraationa toimi ihanan Tiinan superhelppo syyspipo. Pipo on neulottu 3 puikolla ja tuommoiseen vajaa viisivuotiaan kokoiseen pipoon silmukoita loin 108, johon Tiinan supersöpö pilvimalli istui oikein hyvin kun mallikerrassa on 9s. (Onko mallikerta muuten oikea termi?)


Kahdesta kerästä jäi vielä lankaa sen verran, että suunnitelmissa olisi tehdä settiin sopiva kaulahuivi tai kauluri. Kaulurin ohjeita tai vinkkejä hyvistä malleista ottaisin mielelläni vastaan, erityisesti sen mallisista, jotka kiinnitetään napeilla tai vastaavilla, pään yli vedettävät kun sähköistävät kuulemma hiukset ja se on niiiiin inhottavaa! ;)

-Piia

Hiihdon jälkeen

Tänään olisi ohjelmassa ihan oikeat aikuisten juhlat! Pihaan on ilmestynyt palju sekä valtava lumikammi, ja päälleni kiskaisen vanhan Reiman ulkoilutakin uudella pipolla ja säärystimillä höystettynä!

Mukavaa iltaa odotellessa,
Piia