Laskiaissunnuntai ja aurinko paistaa. Aurinko onkin aina tervetullut vieras näin pitkän pimeän jakson jälkeen ja se antaa kummasti voimia. Tänä viikonloppuna minä olen valitettavasti flunssassa, joten kontrasti on kova: oma olo tuntuu entistä nuutuneemmalta verrattuna tähän kevättalven säähän. Pihalle ei ole paljon menemistä, mutta onneksi sisätiloissakin alkaa vähän vihertää.
Kuten Piia kirjoitteli, pastellisävyt tuntuvat nyt erityisen kivoilta harmaan kaverina. Se jotenkin tuntuu pesevän niistä ruskean sävyjä ja kirkastavan niitä. Sekä perhekalenterimme että mintunvärinen juliste ovat tuliaisia viime syksysiseltä työreissulta Kööpenhaminasta. Søstrene Grene on sellainen aarreaitta, että harmittelen sen puuttumista Suomesta.
Keväänodotus ja vihreys kuuluvat yhteen paitsi värimaailman myös kasvien puolesta. Onneton viherpeukaloni yrittää jo kovasti vinkkailla taimien ja siemenpussien suuntaan, mutta se lienee vielä onneksi liian varhaista, onhan? Toki jonkun viherkasvin voisi keittiöön aina ostaa.
Millaisissa laskiaistunnelmissa siellä puolen ruutua ollaankaan?
-Paula
