ajatuksia arkeen + A R V O N T A

 

Kun mietin hetki sitten, mitä laittaisin työhuoneen seinälle, sain aiheeseen liittyen mukavan viestin Sarilta. Sari on aivan äskettäin lanseeraanut Design Sarandia -merkin alla sisustusprinttimalliston, joka sisältää ajattomia ja oivaltavia lauseita erilaisten printtien muodossa. Sarandian printtejä on tällä hetkellä saatavilla A5 koossa ja koko valikoimaan voit tutusta joko Maker's Marketissa tai Design Sarandian facebook-sivun kautta.

 

Minulle tarjoutui mahdollisuus valita Sarandian valikoimasta muutama printti sienälle ja vaikka tämä ei vielä työhuoneen julisteongelmaa ratkaisutkaan, löytyi valitsemilleni hauskoille ja yksinkertaisen kauniille printeille paikka kotoa tuossa tuokiossa!

 

Toinen printeistä oli kuin tehty eteiseen! Arjen kiireet kun yleensä kulminoituvat eteisessä töihin ja päiväkotiin kiiruhtaessa, silloin kun se toinen lapanen on hukassa, päiväkotiin mukaan otettava lelu kadonnut tai siinä ainoassa puhtaassa sukassa on reikä. Nyt on hyvä vilkaista seinälle, hymyillä ja ottaa se hetki homman kasaamiseen!

 

Toinen lausahduksista sopi makuuhuoneen seinällä olevien korttien sekaan. Arjen kiireissä on hyvä muistaa, että joskus voi vain olla, ilman suunnitelmia, vaikkapa sitten löhöten koko päivä sängyssä elokuvia katsellen rakkaan kainalossa!

 

Molemmista printeistä löytyy ihania ajatuksia arkeen ja näin maanantaina, arjen taas alkaessa, mikäpä sen mukavampaa kun käynnistää arvonta, jossa sinä voit voittaa nämä kaksi kaunista printtiä itsellesi! Arvontaan mukaan pääset jättämällä kommentin tähän postaukseen viimeistään perjantaihin 17.4.2015 klo 23.59 mennessä.

 

Mukavaa maanantaita, arkea ja arpaonnea toivottaen!

-Piia

vielä eteisen järjestystä

Eteisen järjestystä olen miettinyt useampaankin otteeseen (1, 2). Tavoitteena on saada sisääntulosta toimiva ja siisti. Pieniä muutoksia on tapahtunutkin miettiessä sitä isoa: onko korkea liukuovikaappi pakko hankkia tuohon sisääntuloonkin. Ihan lähellä on liukuovikaappi ulkovaatteille, mutta lasten kasvaessa alkaa se jäädä pieneksi! Joko olisi systemaattisemmin kuskattava tavaroita, jotka eivät ole juuri silloin käytössä vaatehuoneeseen tai keksittävä jotain muuta.

Mutta niitä pieniä juttuja. Eteisen seinälle on nyt tupsahtanut toinenkin Iittalan Aitio, tällä kertaa raikkaan keltaisena. Käytin tähän viime kuussa kanta-asiakkaan alennuskupongin. Toisin kuin edelliselle Aitiolle, tälle ei ollut valmista tehtävää, mutta halusin sen siihen "näön vuoksi" tasapainottamaan seinää. Ja kuinka ollakaan, sehän oli kaipaamani mahdollisuus tuoda aulaan myös jotain vihreää! Haaveissa olevan roikkuvan kasvin tehtävään valittiin lankaköynnös, josta kasvien sarjamurhaajana tunnettu emäntä toivoo osaavansa kasvattaa vielä isomman ryöppyävän vihreän putouksen.

Hyvänä aamuna eteisessä on siis kaikki paikoillaan ja järjestyksessä odottamassa lähtöä töihin ja päiväkotiin. Lasten reput on pakattu ja omaksi luottolaukukseni valikoitunut Baggun Duckbag naulakossa. IKEAn turkoosi puolipallo kätkee sisäänsä ostoskassit ja Mixrackin kenkäteline on mielestäni niin nätti, että sitä voi pitää esilläkin. Avohyllyjen mustat IKEAn pesuvadit on tarkoitettu käytössä oleville pipoille ja lapasille, mutta liian usein huomaan niiden pursuilevan yli äyräidensä. Tällaisena aamuna eteisen avaruus ilman korkeita kappeja miellyttää, mutta selaisena aamuna kun vaatteet ja kengät kasaantuvat eteiseen röykkiöiksi, olen taas eri mieltä. Voisinkohan saada molemmat, avaran eteisen kaapeilla?

-Paula

aitiopaikalla arjessa

 

 

Kalenteri ei näyttänyt tälle päivälle mitään sovittuja työmenoja, joten etätyömahdollisuuden turvin päätin jäädä tekemään töitä kotiin työkoneella. Sumuisen ja harmaan aamun piristämiseksi päätin kuvata kotimme ehkä pimeintä nurkkaa, eli eteistä. Arjen sujumisen kannalta eteinen on ainakin lapsiperheelle keskeinen paikka ja olen kovasti miettinyt, miten sen saisi toimimaan niin, että rutiinit helpottuisivat ja kaaoksen määrä olisi mahdollisimman pieni.

 

 

Viimeisenä lisäyksenä ruuvasimme seinälle Iittalan uuden Aitio-hyllyn. Maltoin sen ostaa Sokoksen -20% tarjouksen houkuttelemana, vaikka hintava onkin. Onhan se toki metallia, joten luulisi kestävän aikaa. Ensin valikoin harmaan Aition, jonka ajattelin sopivan eteisen valkoiselle seinälle. Kotiin päästyäni tajusin, että eihän se seinä enää mikään valkoinen ole ollut aikoihin ja palasin vaihtamaan Aition valkoiseksi. Joskus aivot tekevät tepposia.

 

Aition missiona on kesyttää eri tasoille kertyvän sekalaisen tavarajoukkoa. Useasti ainakin perheen isäntä tyhjentää tarkustaan kukkaron ja kännykät jonnekin lipaston päälle, jossa ne tökkäävät emännän harjaantuneeseen silmään heti. Aitossa on reunaakin sen verran, että pienimmät sälät jäävät sinne kauniisti omaan koloonsa piiloon. Estetiikka kyllä taitaa vaatia tuohon rinnalle toista, pienempää aitiota sitten kun kukkaro antaisi periksi.

 

 

Eteisen projektia joudumme varmasti vielä jatkamaankin, sillä ainakin kenkien määrä perheessämme lisääntyy huolestuttavasti. Tähän on kätevällä emännällä jo suunnitelmat valmiina, mutta isäntä ei ole vielä suunnitelmille lämmennyt.

Ihanaa perjantaita ja sujuvaa arkea!

-Paula

uusia kuvakulmia

Saimme jo heinäkuun lopulla Pastellimajan Hannalta Uusia kuvakulmia-haasteen, joka on lähtöisin Viljan kauniista Muotoseikka-blogista. Nämä haasteet eivät selkeästi ole vahvuutemme, mutta nyt viimein sain kuvat napattua, vaikkei haaste paljon aikaa vienytkään, onhan idea viisi uutta kuvakulmaa viidessä minuutissa. Tosin uudet kuvakulmat ovat aika haastavia, enkä tiedä osasinko nyt mitään kovin uusia tähän valita. Pitäisi melkein olla joku vieras ottamassa kuvia jos jotain ihan uutta kodistaan irti haluaisi, itse kun sitä herkästi kaavoihin kangistuu, mutta ehkä näissä ainakin niitä harvemmin nähtyjä kulmia on! :)

 

 

En ole mikään viihde-elektroniikan ystävä ja siksi olohuoneesta ylös aulaan ja eteiseen päin tulee kuvattua harvoin. TVn, digiboxin tai stereoiden kuvaaminen ei oikein innosta, samoin maitolasikaiteet ovat valokuvaamisen kannalta aika haasteelliset. Aulan seinällä sen sijaan ovat ne kaikista tärkeimmät valokuvat perheestä ja lapsista.

Aulasta alaspäin kuvattuna takka ja kirjahyllysyvennys näyttävät tältä. Oma suunnittelemamme ja paikalla muurattu takka on yksi kotimme mieluisimmista yksityiskohdista yhdessä kirjahyllysyvennyksen kanssa, jonka ideasta kunnia menee miehelleni.

 

 

Myös työ-/vierashuoneessamme portaat, jotka johtavat pukuhuoneeseen, saunaan ja kodinhoitotiloihin, huone näyttää tältä portaista nähden.

 

 

Keittiötä tulee harvemmin kuvattua niemekkeen toiselta puolelta kaapistoon päin. Yksi keittiön lempijutuista on nurkassa oleva rulokaappi, jonka sisältä löytyy pistokkeet ja jossa säilytetään kahvikeitintä ja leivänpaahdinta. Tarvittaessa ne nostetaan tasolle ja käytön jälkeen saadaan piiloon kaappiin, ehdottomasti hyvä juttu!

 

 

Yllä aula kuvattuna keittiön ruokailutilasta lastenhuoneisiin päin. Maitolasikaiteet koivuisilla käsijohteilla oli ehdottomasti hyvä valinta vaikka vielä talon suunnitteluvaiheessa niitä vähän epäröinkin.

 

Tässä siis viisi uutta tai ainakin vähemmän tuttua kuvakulmaa kodistani! Haaste on jo paljon kiertänyt, enkä muista onko se jo Kertulla, Petralla tai Liinalla käynyt, mutta jos ei, niin nyt sitten viimeistään!

Edessä kiireetön viikonloppu ilman sen suurempia suunnitelmia, ihanaa! Mukavaa viikonloppua myös teille!

 

-Piia

houkutus ja lankeaminen

 

Kuten aiemmin kirjoitin, tuntuvat nyt puutarhajutut akuuteimmilta kuin neulonta tai sisustaminen. Samaten olen tehnyt kaappien puhdistamista ja kuljettanut tavaraa kirpputorille. Jotenkin näiden yhdistelmänä lankesin houkutukseen uudesta hunajakennopalloa muistuttavasta tuikkukiposta ostaessani taimia Plantagenista.

Toinen lankeaminen tapahtui myös taimiostoksilla Hong Kongissa (kaupassa). Tämä on rattaan näköinen ruukku, mikä tietysti metallimiehen tyttäreen vetosi. Mutta ainakaan vielä se ei päässyt toimittamaan ruukun (tai rattan) virkaa vaan kumollaan se toimii kivana vitriininä pikkujutuille.

Muutaman euron ostos on yhtäältä viaton lankeaminen, mutta toisaalta mietin, että juurihan minä sisustuskrääsää sinne kirpparille kannoin... "Frailty, thy name is woman."

-Paula

Ps: Koska Novitan lankojen voittajaa ei ilmaantunut, arvoimme uudelleen ja langat lähtevät

Tiia / Black + White = Grey, joka valitsi mustan (099) ja valkoisen (010)

aulan väripesu

 

Tuolla Facebookin puolella viime viikolla pohdinkin värivalintoja. Rakennusvaiheessa oli valintoja ja stressiä ihan riittämiin ja aikaa ja voimia hyvin rajallisesti leikki-ikäisen ja mahassa pyörivän kuopuksen takia. Päästimme siis itsemme helpolla värivalinnoissa ja pienin poikkeuksin ohjeemme maalareille oli: valkoista. Seinät ovatkin pääsääntöisesti ihan puhtaan valkoiset. Valinta oli hyvä ja tässä asuessa olemme rauhassa katsoneet, mitä väriä mihinkin tulee - tai tuleeko ollenkaan.

 

 

Hiihtolomaviikonlopuksi olikin suunniteltu aulan seinän sävytys. Minä valitsin värin ja lähdin lasten kanssa mummolaan, mies maalasi. Aula on haastava, koska seinä on pitkä ja korkea ja yhteydessä lähes kaikkiin muihin tiloihin. Muiden seinien valkoisen rinnalla taas monet vaaleatkin sävyt näyttävät tummilta.

 

 

Pitkän harkinnan jälkeen päädyin keskimmäiseen sävyyn, eli Tikkurilan Shaali Y467. Kotiin palattuani olin hyvinkin tyytyväinen lopputulokseen. Joissan kuvissa sävy saattaa taittaa vaaleanpunaiseen tai jopa violettiin, mutta minun silmääni se on kyllä rauhallisen ruskeanharmaa.

 

 

 

Hiihtoloma meni minulta muuten kyllä pitkälti sairastaessa. Eilen kömmin lopulta lääkäriin, joka määräsi ankaraan sävyyn lepoa ja kipulääkkeitä. Flunssaa, keuhkoputkentulehdusta, revähtänyt lihas, mitänäitänyton. Yrittäessäni makoilla sohvalla tulin nyt luoneeksi muutaman albumin Styleroomiin, jos kotikuvat kiinnostavat enemmänkin. Blogi kun kuitenkin keskittyy enemmän muihin juttuihin, niin ehkäpä Styleroomin puolelle tulisi päivitettyä enemmän sisustuskuvia. Minut löytää nyt nimellä piipadoonpaula. Piia lupasi myös tehdä oman profiilinsa heti kuin arkikiireet hellittävät. Toivottavasti kotikuvia kaipailleet lukijamme löytävät niitä tätä kautta.

 

Olen tuon Styleroomin läytön kanssa vielä ihan alkutekijöissään, joten olisi kiva kuulla, joko teitä muita sieltä löytyy.

 

-Paula

 

 

puuhelmillä viimeistelty liitutauluseinä

Olen haaveillut eteisen pienen seinäpätkän maalamisesta liitutaulumaalilla jo melkeinpä siitä saakka kun talo kolmisen vuotta sitten valmistui. Meillä oli edellisessä asunnossa liitutaululla maalattu seinä ja mieheni ei sen vuoksi ollut kovin innokas uuteen kotiin vastaavaa maalaamaan.

Useamman vuoden taivuttelun tuloksena sain joululomalla epämääräisen vastauksen, jonka tulkitsin myöntymiseksi ja niinpä kaivoin pensselin esiin ja maalasin seinän siltä istumalta.

Jossain vaiheessa sain palautetta yläreunan epätasaisuudesta ja koska puuhelmiä löytyi kaapista vielä läjäpäin, viritin liitutaulun yläreunaan puuhelminauhan. Eipä näy enää epätasaisuus (ainakaan yläreunasssa...) ja musta, valkoinen ja puu luovat keskenään kivaa kontrastia.

Lopputulokseen olen kyllä erittäin tyytyväinen. Musta seinä tuo ryhtiä eteiseen ja toimii myös meidän arjen helpottajana kun lasten harrastuksiin liittyviä ja muita tärkeitä menoja ja muistamisia saa kirjoitettua muistiin, ja riittävän isolla!

Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua!

-Piia