Onneksi meillä on ollut kuitenkin aihetta juhlaan. Pikkuveli sai nimensä ja pukeutui samaan mekkoon kuin isosiskonsa aikoinaan.
Isosiskolle puolestaan ompelin mekon viimeisimmästä Ottobresta.
Kangasta metsästin Eurokankaasta ja jouduin tyytymään villasekoitteeseen. Sen takia koristeympyrät jäivät tekemättä pärkyyntymisen pelossa. Liian myöhään tajusin, että Kestovaippakaupasta olisi saanut sopivaa villakangasta ihanissa väreissä. Ehkä seuraavaan versioon.
Koska ompelu ajoittui viimeisiin iltoihin, ei minulla ollut sopivaa vatoketjua, joten ompelin taakse hakaset. Pitänee joku kerta sen verran purkaa, että laitan vetoketjun kuitenkin.
Koska tummanharmaa mekko ei pikkuneidille kelvannut, ompelin käsin helmaan punaisella sydämen.
-Paula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.