Tai: eniten harmittaa kaikki. Paitsi että helle aiheuttaa sen, että hiki valuu noroina, vaikka yrittäisin ommella öisin, niin erityisesti kimono aiheutti taas tuskan hikeä. Pakko oli kuitenkin tehdä loppuun saakka, sillä puuvillasatiini on maailman ihanimman tuntuista hellevaatetta.
Alla siis kimono, peruspöksyt ja tunika lyhennetyillä hihoilla.
Alla siis kimono, peruspöksyt ja tunika lyhennetyillä hihoilla.
Ohje: Savio, Mari ja Rapia, Kati. Juju: Erilainen lastenvaatekirja. WSOY.Kankaat: Eurokankaan palakankaita.
Koko: 90cm.
Samoja vaatteita olen surruttanut aikaisemminkin. Tunikoissa tämä on neljäs; kaksi olen tehnyt puuvillasta ja kaksi puuvillasatiinista. Kaksi edellistä kokeilukertaa löytyvät täältä ja täältä. Suunnittelin jo jättäväni nämä perusvaatteet bloggaamatta, mutta ajattelin, että onhan se näytettävä tätä ompelun kurjaa-nurjaa puoltakin välillä. Jospa joku onnistuisi välttämään samat virheet mitkä minä tein.
Juju on kirjana aivan ihanan inspiroiva, mutta jotkut ohjeet aiheuttavat kyllä kamalasti tuskaa. Vaikka kimono on siis jo NELJÄS, niin en koe kehittyneeni yhtään, vaikka ompelutaitoni ovat muuten matkan varrella karttuneet.
Mikä sitten meni pieleen?
-Puuvillasatiini on luistavaa ja siksi haastavaa leikata ja ommella. Eivät tainneet osat mennä ihan millilleen...
-Etulistojen kokoamisesta minulla ei edelleenkään käsitystä, teenkö sen oikein. Ainakaan olkasaumat eivät ole koskaan kokoamisvaiheessa saman pituiset etu- ja takakappaleessa.
-Etulistat olisivat vaatineet tukikankaan
-Ompelukone takkusi koko ajan. Syy tuntematon, mutta nyt laitoin neulan vaihtoon. Minulla kun on pahana tapana vaihtaa neula siinä tapauksessa, kun se menee poikki. Ei useammin.
-Kädentiet jäivät ahtaiksi, vaikka mielestäni olin leikannut ne oikein.
-Lopuksi, kun tahdon voimalla sain tehtyä työn loppuun, huomasin, että takakappaleessa sauman vieressä on reikä. AARGH! Tämä ongelma on vielä ratkaisematta.
Kaikesta huolimatta tunika palvellee näillä helteillä. Seuraavan kimononi olen kuitenkin päättänyt tehdä eri kaavalla, vaikka hankkimistani Butlerin tai Hardyn kirjoista. Ihan kokeilun vuoksi. Puuvillasatiiniakaan en aio hyljätä, vaan ensi yönä olen suunnitellut surauttavani vielä tunikan kaavalla perusmekon, jota voi käyttää päivällä tai yöllä. Sen verran hyvin lapsi näissä vilpoisissa vaatteissa viihtyy.
-Paula
hienoja.mä olen kans nyt piirrellyt jujusta kaavoja ja jäin ihmettelemään ainakin sitä että maatuskamekon hihassa ei ollut merkintää kumpi on etu- ja kumpi takaosa hihassa. eli mulla siis on kans suunnitelmissa muutamia vaatteita siitä kirjasta..
VastaaPoistaSama "vika" taitaa olla kaikissa kaavoissa. Maatuskamekossa olen silti joten kuten onnistunut. Taitavat olla ohjeet ja kaavat tuossa kirjassa enemmän sellaisia suuntaa-antavia. Mutta ihana kirja toki kaikesta huolimatta.
VastaaPoista-Paula
Kuullostaa niin tutulta! Hienolta nämä minun silmääni näyttää! Tuo sinun tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittamaa. ;)
VastaaPoistaIhanalta näyttävät! Eipä tietäisi ongelmia olleenkaan :). Itselle tuo kirja vasta tulossa. Hyvä tietää mahdollisista takkupaikoista jo vähän etukäteen...
VastaaPoistakumminpäin se hiha tulee? isompi kaari taakse?
VastaaPoistaIhana on kyllä tuo Jujun malli, itsellä on ollut jo pidempään tarkoituksena kimono ommella. En kyllä etulistan ohjeesta tajunnut mitään ensilukemalta! Hyvä kuulla, että siis kaavassakin voi olla jotain outoa..
VastaaPoistaMinä en nyt sitten mene vannomaan tuosta kaavasta. Voi olla, että olen vain itse leikannut väärin tai en tajunnut jotain. Mutta jos vielä tämän ohjeen pariin eksyn, niin muistan ainakin jo kaavavaiheessa nuo asiat tarkistaa.
VastaaPoistaKuinka se hiha tulee? Minen tiedä. Muistaakseni tarkistin silloin muista lehdistä, että etuhiha on yleensä lyhyempi ja kaarevampi.
-Paula