Katselin netissä kuvia ja piirtelin huovalle kasviksia. Harmittaa vain, että huopien saatavuus on niin heikkoa. Oranssi on tavallisesta askarteluliikkeestä ja niin ohutta, että ommel tahtoi repiä kankaan. Onneksi sain iiiison pussillisen "vanhaa kunnon" huopaa, joka on ihan eri tekoa!
-Paula
Eräs suloinen pieni herra vietti 1-vuotis synttäreitään viime viikonloppuna ja pakettiin ompelin pöllöpaidan ja paitaan sopivat collegehousut.
Olin alunperin ajatellut tehdä sekä etu- että takakappaleen pöllökankaasta, mutta kangashan ei tähän riittänyt, joten myös takakappale hihojen lisäksi tuli tummanruskeasta trikoosta. Applikoin kuitenkin taakse yhden oksalla istuvan pöllön, jotta jotain katsottavaa siltäkin puolelta löytyy.
Piirtelimme pikkuneidin kanssa joku aika sitten keijukaisia edellissäkin postauksessa mainitun askartelukirjan (365 hauskaa askartelutehtävää) idean mukaan ja ajattelin, että mitäs jos tekisi yhden mekkoon oikein iiiiisolla.
Mekonmalli on edelleen sama "kolmen konstin mekko", kangas on vanhaa (ja ryppyistä) pellavalakanaa ja kuva on piirretty kangastussilla ja väritetty kangasväreillä. Kiinnitysnyörinä on musta puuvillanauha ja laitoin vielä nauhan päähän koristukseksi punaiset puuhelmet ja aikasta mukava tuli!
Kaapissa oli mekon kokoinen pala ohutta, luonnonvalkoista trikoota, joka itsessään olisi ollut aika tylsä mekko, mutta pienellä kankaanpainannalla ja värikkäillä resoreilla siitä tuli aikasta hauska ja pikkuneidille mieluinen, onhan se itsetehty! :)
Haalarin kaava on uusimmasta SKsta 7/2010. En tehnyt alavaroja enkä muutakaan, vain kaksi kappaletta ja resorit reunoihin, yksinkertaista ja nopeaa, nyt ei halua hikoilla yhtään liikoja! Sivuhuomautuksena täytyy muuten todeta, että lehti on kyllä tylsistynyt viime aikoina kovasti, toivottavasti syksy tuo jotain uutta tullessaan!
Mekko on viime kesältä tuttu "Kolmen konstin mekko" Ottobresta. Tästä kaavasta tykkään edelleen kovasti. Lopputulos on taatusti kaunis ja erilaisilla kankailla mekko saa aina uuden ilmeen! Tämä sininenkangas on pyörinyt jo muutaman vuoden kangaslaatikossa, ei ihan oma lemppari, mutta mukava mekko siitä kuitenkin syntyi.
Ajattelin ensin tehdä rannekorun metallilankaan kuten tämän jonkun aikaa sitten tein, mutta yhteistyö metallilangan kanssa ei sujunut, joten koru on sidottu ihan peruspuuvillalangalla. Tämä olikin parempi vaihtoehto, sillä hetken pujottamisen jälkeen napit asettuivat itsekseen kauniisti "päällekäin" ja lopputuloksena koru on molemmin puolin samannäköinen. Lukko rannekoruun on vanhasta, käyttämättömästä kaulakorusta.
Kaava oli harvinaisen hyvä ja puku helpompi ommella kuin olin olettanut. Olen ommellut pikkuneidille SKssa olleella kaavalla muutaman liivimekon (tämä ja tämä), jossa yläosa muistuttaa hyvin paljon tätä leikkipukua,ja molemmillä kerroilla yläosa on aiheuttanut harmaita hiuksia vaikeaselkoisen ohjeen vuoksi. Ottobren ohje oli selkeä ja henkselit ja kaarrokkeet asettuivat siististi paikoilleen, pisteet ohjeen laatijalle!
Henkselien kiinnityssysteemi oli hauska ja minulle uusi juttu. Kiinnityslenkit tein kankaan sijaan samaisesta tähtinauhasta, josta on myös lappu sivusaumassa, sopi minusta hauskasti. Nauha on muuten kengännauhaa, jota edullisesti ystävän vinkkaamana löysin!
Ohje: Savio, Mari ja Rapia, Kati. Juju: Erilainen lastenvaatekirja. WSOY.
Ja kangastahan voisi tietenkin käyttää ihan "oikean" kankaan tavoin, voisi tulla ihan hauska mekko!