Ne surullisemmat juhlat

Välillä kohdalle osuu niitä surullisempiakin tapahtumia. Hautajaisiin puettavaksi ompelin pikkuneidille tummansinisen yksinkertaisen mekon. Kaavaa ei varsinaisesti ollut ja mittasuhteita otin vähän sieltä sun täältä, lopputuloksesta tuli vähän 50-luku henkinen.
Ompelin tätä viime viikolla niinä kaikista kuumimpina iltoina ja sen verran helle päätä pehmitti, että purkamista tuli useampaan otteeseen. Ajattelin olevani nokkela mm. vetoketjun suhteen. Koska hihat eivät ole koko hihat, laitoin ensin vetoketjun sivulle ja olin erittäin tyytyväinen ideaani kunnes kokeilin mekkoa neidille. Arvatahan saattaa, että ei mahtunut kaula-aukko pään yli, purkuun siis ja vetoketju taakse. No hyvä tuli niinkin ja toimivuus parani sataprosenttisesti! ;)


Pikku-ukolle tein polvimittaiset haalarihousut. Näihinkään ei valmista kaavaa löytynyt, mallina olivat yhdet kaupan henkselihousut ja muutamat housun kaavat. Näidenkin kanssa hikoilin ja purin, mutta lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Tähtikankaan soveliaisuutta mietin jonkin verran, mutta lapsilla tuo pukukoodi hautajaisiin on mielestäni vähän kevyempi ja hyvin ne kelpasivatkin ja menevät nyt muussakin käytössä.


-Piia